{"id":309,"date":"2020-12-28T09:16:58","date_gmt":"2020-12-28T07:16:58","guid":{"rendered":"http:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/?page_id=309"},"modified":"2024-07-03T20:28:56","modified_gmt":"2024-07-03T17:28:56","slug":"luomuasetusten-mukainen-kasvinviljelysuunnitelma","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/luomuasetusten-mukainen-kasvinviljelysuunnitelma\/","title":{"rendered":"Luomuasetusten mukainen kasvinviljelysuunnitelma"},"content":{"rendered":"\n

Aholan Maito Oy, V\u00e4is\u00e4nen Tarmo ja Suvi<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Otermantie 7<\/strong>
91600 UTAJ\u00c4RVI<\/strong>
Tilatunnus: 889021467<\/strong>
puh. 044 0196668<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Sopimus maatilan peltojen siirt\u00e4misest\u00e4 luomuun on tehty vuonna 1995 ja sen j\u00e4lkeen uusittu, nykyinen sopimus on voimassa vuoteen 2026. Sopimusta jatkettaneen siit\u00e4 edelleen ellei sopimusehdot oleellisesti huonone. Karjatalous on siirretty luomutuotantoon helmiuussa 2011 ja luomumaidontuotanto on aloitettu syksyll\u00e4 2011. T\u00e4rkein strategia peltoviljelyss\u00e4 on ravinteiden tarkka kierr\u00e4tys tilan sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tuotantopanosten hankinta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rehuntuotannossa tarvitaan runsaasti ostopanoksia. Siemenet, luomulannoitteet  ja muut tuotantopanokset hankitaan luotettavalta myyj\u00e4lt\u00e4  ja noudatetaan hankintaajankohdan luomuohjeita. <\/p>\n\n\n\n

Kun vastaanotetaan lannoiteita, siemeni\u00e4, s\u00e4il\u00f6nt\u00e4aineita tai muita tuotantopanoksia tarkistetaan aina, ett\u00e4 kullekkin er\u00e4lle tarvittavat asiakirjat; rahtikirjat, vakuustodistukset, asiakirjaselvitykset, vaatimuksenmukaisuusvakuutukset ym. ovat tuotteiden mukana ja ett\u00e4 niist\u00e4 ilmenee ett\u00e4 tuote t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luomutuotannon vaatimukset. Jos papereita ei ole tai tuote-er\u00e4 ei t\u00e4yt\u00e4 vaatimuksia, ei tuotetta oteta vastaan. Jos se on jo tullut tilan varastoon, se pidet\u00e4\u00e4n erill\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sit\u00e4 oteta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ennenkuin paperit ovat kunnossa tai se palautetaan myyj\u00e4lle. <\/p>\n\n\n\n

Tuote kirjataan varastokirjanpitoon ja otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta, kun asiakirjoista on varmistettu tuotteen soveltuvuus luomutuotantoon. Varastokirjanpitoon kirjauksella dokumentoidaan lannoitteen, siemenen tai s\u00e4il\u00f6nt\u00e4aineen soveltuvuus luomutuotantoon. Lis\u00e4ksi tuotteen vakuustodistus valokuvataan ja kuva tallennetaan tilan nettisivuille. Varastokinjanpito tarkistetaan kaksi kertaa vuodesssa, tallenetaan s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 muodossa tilan nettisivuille ja tulostetaan paperille tarvittaessa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Peltoviljely<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Peltoviljelyss\u00e4 noudatetaan luonnonmukaisen viljelyn s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja ohjeita. Peltoviljelyss\u00e4 taiteillaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4kev\u00e4n viljelyn, luomus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ja EU-tukiehtojen ohjaamana, pyrkimyksen\u00e4 tuottaa hyv\u00e4 ja laadukas sato, taloudellisesti mahdollisimman kannattavasti.<\/p>\n\n\n\n

Vuosien kuluessa peltoja on salaojitettu mutta iso osa pelloista on sarkaojitettuja. Sarat ovat isoja. Saran leveys 20 – 40 m ja keskipituus on noin 400 m. Sarkakoko mahdollistaa my\u00f6s n\u00e4ill\u00e4 pelloilla tehokkaan viljelyn. Hankalimmat ja pienimm\u00e4t lohkot ovat kesannossa tai suojavy\u00f6hykesopimuksen alaisena. 

Maalaji on vaihtelevaa; turvetta, multamaata, hiesua, hietaa, hiekkaa ja moreenia. Turvepeltoja on selv\u00e4sti eniten, mik\u00e4 asettaa koneiden rengastukselle vaatimuksia. Renkaiden on oltava m\u00e4rk\u00e4n\u00e4 aikana leveit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rkein tuotantokasvi on nurmi, ja viljelykierrossa onkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme nurmivuotta viidenvuoden aikana. Yleens\u00e4 kolmen tai nelj\u00e4n nurmivuoden j\u00e4lkeen lohko muokataan kahtena kev\u00e4\u00e4n\u00e4, jolloin siihen kylvet\u00e4\u00e4n kev\u00e4tvilja tai yksivuotinen nurmiseos. Luomukesantoa tai viherlannoitusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kauempana oleville lohkoille. Viljelykierto suunnitellaan niin ett\u00e4 sataisiin mahdollisimman runsas ja laadukas nurmirehu karjan tarpeisiin. Muut kasvit ovat vain viljelyss\u00e4 monipuolistamassa viljelykiertoa.<\/p>\n\n\n\n

Jos tilan viljelykiertoon tulee uusia peltolohkoja vuokrauksen tai omistuksen vaihdon my\u00f6t\u00e4, ovat n\u00e4m\u00e4 peltolohkot luomukirjanpidossa siirtym\u00e4vaihelohkoja. Siirtym\u00e4vaihelohkojen ensimm\u00e4isen\u00e4 ja toisena viljelyvuonna ei sato t\u00e4yt\u00e4 luomuvaatimuksia. Siirtym\u00e4vaihelohkoilla pyrit\u00e4\u00e4n viljelem\u00e4\u00e4n kasvilajeja, joiden sato ei sekaannu muiden lohkojen luomusadon kanssa. Siirtym\u00e4vaihelohkojen rehusato voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietyin rajoituksin oman karjan rehuksi. Rinnakkaisviljelyn tapahtuessa on ep\u00e4onnistuttu viljelysuunnittelman teossa tai sen toteuttamisessa.<\/p>\n\n\n\n

Kasvustojen ravinnehuolto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Luomuviljelyss\u00e4 kasvit tarvitsee samat ravinteet kuin tavanomaisesssa. Keinot on vain erilaiset. Maankasvukunto pyrit\u00e4\u00e4n saamaan valitulle kasville riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4ksi. Peltojen kuivatusta tarkastellaan jatkuvasti ja ojitusta korjataan ja parannetaan tarvittaessa nurmen uudistamisen yhteydess\u00e4. Syv\u00e4juurisena kasvina apila vaatii normaalia runsaanman kuivavaran. Viljavuustutkimuksia otetaan pellosta vuosittain aina lohkon nurmikierron p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen yhteydess\u00e4 . T\u00e4m\u00e4 antaa yleens\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi vuotta aikaa korjata ravinne puutoksia. Lis\u00e4ksi joka kev\u00e4t tutkitaan maaper\u00e4n liukoinen typpi reippaalle kolmasolalle peltoalasta, ja kes\u00e4n lietteen levitys suunnitellaan tulosten mukaan. <\/p>\n\n\n\n

Kalkituksella nostetaan ja pidet\u00e4\u00e4n pellon PH taso v\u00e4hint\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4, n\u00e4in maassa olevat ravinteet ovat kasvien saatavissa. Typpilannoitteista luopumisen my\u00f6t\u00e4 maaper\u00e4n happamoituminen on v\u00e4hentynyt huomattavasti ja kalkituksia tarvitaan p\u00e4\u00e4asiassa vain uudispelloilla. Turvepeltojen heikon kaliumtilanteen johdosta biotiittia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n runsaasti, jolla on my\u00f6s kalkitusvaikutus. <\/p>\n\n\n\n

Nautakarjan lantaa lietteen\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 runssaasti, ja t\u00e4ll\u00e4 voidaan hoitaa suurin osa lannoitus tarpeesta. Lieta levitet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa vanhemmille nurmille. Levityksen hoitaa urakoitsija ja yleens\u00e4 levitysajankohta on kasvukauden alussa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Jos kev\u00e4t on m\u00e4rk\u00e4, liete levitet\u00e4\u00e4n toiselle sadolle. My\u00f6s yksivuotisille kasvustoille voideen levitt\u00e4\u00e4 lietett\u00e4, mutta yleens\u00e4 typpihuolto hoidetaan niiss\u00e4 palkokasveilla. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rikkakasvipainetta yksivuotisissa seoksissa. Nuorempien nurmien typpihuolto hoidetaan p\u00e4\u00e4asiassa erilaisten apiloiden avulla. Kauimmaisille lohkoille k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s lannoiteeksi erilaisia luomuhyv\u00e4ksyttyj\u00e4 ravinneseoksia.<\/p>\n\n\n\n

Jos maan kalium ja fosfori tasot ovat heikkoja, eik\u00e4 lietelannan ravinne m\u00e4\u00e4r\u00e4t riit\u00e4 korjaamaan puutetta, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00f6in kivijauheita (biotiittia ja apatiittia) tai luomuhyv\u00e4ksyttyj\u00e4 teollisia lannoitteita. Hivenlannoksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityiseen tarpeeseen viljavuustutkimusten perusteella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kylv\u00f6<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Siemenet kylvet\u00e4\u00e4n muokattuun ja l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n maahan. Kuivissa olosuhteissa saadaan paras tulos. Vilja, virnat ja herne kylvet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 urakoitsijan toimesta hinattavalla kylv\u00e4lannoittimella, Muutaman p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 maa jyr\u00e4t\u00e4\u00e4n keve\u00e4sti. Jyr\u00e4ys tasoittaa maata ja antaa ensimm\u00e4isen iskun mahdollisille rikkakasveille. Jos peltoon perustetaan nurmi, kylvet\u00e4\u00e4n se yleens\u00e4 vasta jyr\u00e4yksen yhteydess\u00e4. Kylv\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n Kivipekan hara-kylv\u00f6kone-jyr\u00e4 yhdistelm\u00e4 koneella ,  Samalla koneella kylvet\u00e4\u00e4n vanhat nurmet uudelleen toisena satovuonna. Jos ensimm\u00e4isen vuoden nurmi on heikko, kylvet\u00e4\u00e4n se uudelleen my\u00f6s silloin. <\/p>\n\n\n\n

Kasvilajit 
<\/strong>
Luomuviljely vaatii ett\u00e4 nurmiseoksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon palkokasveja. Palkokasvien avulla saadaan nurmelle maahan typpe\u00e4. Tavallisimmat palkokasvit nurmiseoksessa ovat puna-apila, alsikeapila ja valkoapila. Timotei ja ruokonata tasapainottavat rehun koostumusta. 

Tavallisin siemenseos nurmenperustamisessa, kg\/ha: 

– Puna-apila 2,5 kg 
-Alsikeapila 2,5kg 
-Valkoapila 0.5 kg 
-Timotei 10 kg 
– Ruokonata 6 kg 

S\u00e4il\u00f6rehua tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s yksivuotisista nurmiseoksista ja viljaseoksista. Yksivuotisissa nurmissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viljelykasveina virnaa, hernett\u00e4, raihein\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kauraa tai ohraa.  Seos voi olla vaikka seuraava: 

Kauraa tai ohraa 60 kg 
Virnaa tai rehuhernett\u00e4 50 kg 
Italian raihein\u00e4\u00e4 20 kg<\/p>\n\n\n\n

Kasvinsuojelu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kasvinsuojelu alkaa jo vuosia ennen kylv\u00f6\u00e4. Maan kasvukunto on oltava viljelykasville sopiva, niin ett\u00e4 se voi kilpailla menestyksekk\u00e4\u00e4sti rikkakasvien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Kestorikakkasvit pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kurissa jatkuvasti. Viljelykasvustoja pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n maankattavina vuosittaisilla paikkauskylv\u00f6ill\u00e4, niin etteiv\u00e4t kestorikkakasvit p\u00e4\u00e4se haitallisesti levi\u00e4m\u00e4\u00e4n. Juolaa h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n avokesannon tihe\u00e4ll\u00e4 muokkauksella ja nopeakasvuisilla ja rehevill\u00e4 yksivuotisilla virna-kaura-raihein\u00e4 seoksilla. <\/p>\n\n\n\n

Yksivuotiset rikkakasvit vaivaavat varsinkin vaikeina kev\u00e4in\u00e4 kev\u00e4tviljoja. Maassa olevaa rikkasiemenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n lietteen ilmastuksella ennen sen levityst\u00e4. Viljelysiemen kylvet\u00e4\u00e4n, kun maa on riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4mmin ja mahdollisuuksien mukaan kuiva. T\u00e4ll\u00f6in viljelykasvi l\u00e4htee nopeaan kasvuun, ja kilpailu rikkakasveja vastaan on mahdollista. Orastumisen j\u00e4lkeen voi harauksella viel\u00e4 hieman korjata tehtyj\u00e4 virheit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kasvitaudit eiv\u00e4t ole suuri ongelma monimuotoisessa viljelyss\u00e4. Useiden eri kasvilajien seokset eiv\u00e4t ole yht\u00e4 taudinarkoja kuin puhtaat monoviljelm\u00e4t. Kasvitauteja kuitenkin v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n valitsemalla taudinkest\u00e4vi\u00e4 lajikkeita ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 viljely kiertoa. My\u00f6s luonnonmukaisesti tuotettuun siemeneen voi periyty\u00e4 tautien vastustuskyky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nurmet p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 italian raihein\u00e4n avulla. Aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 nurmikasvustoon kylvet\u00e4\u00e4n Kivipekan hara-kylv\u00f6kone-jyr\u00e4 yhdistelm\u00e4koneella noin 30 kg italian raihein\u00e4n siement\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on toteuttaa kylv\u00f6 mahdollisimman aikaisin. Parhaat tulokset on saatu, kun raihein\u00e4 kylvettiin huhtikuun lopussa hieman liejuiseen maahan. Lokakuussa korjattu sato oli l\u00e4hes puhdasta raihein\u00e4\u00e4 ja nurmen vanhat rikkakasvit olivat h\u00e4vinneet.<\/p>\n\n\n\n

Tilan peltolohkot ovat p\u00e4\u00e4asiassa erill\u00e4\u00e4n tavanomaisssa viljelyss\u00e4 olevien peltolohkojen kanssa. Torjunta-aineiden suojavy\u00f6hykkeet toteutuvat luontaisesti. Jos kuitenkin k\u00e4y, ett\u00e4 rahtiruiskuttaja harhautuu luomupellolle luomutuotantoon soveltumattomilla aineilla, ei kyseisen peltolohkon satoa voida markkinoida luomutuoteena. Tuote pidet\u00e4\u00e4n sadonkorjuussa erill\u00e4\u00e4n ja myyd\u00e4\u00e4n tavanomaisena. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen peltolohkon siirtym\u00e4vaiheet alkavat alusta, ja mahdollisista korvauksista neuvotellaan ruiskuttajan ja h\u00e4nen toimeksiantajan kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sadon korjuu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nurmisato korjataan tehokaalla kalustolla ja p\u00e4\u00e4asiassa esikuivatuksi s\u00e4il\u00f6rehuksi.  
Monivuotisista nurmista korjataan kaksi tai kolme satoa. Korjuu ajankohta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n lypsylehmien vaatiman rehuarvon mukaan, t\u00e4ll\u00f6in kev\u00e4tsato s\u00e4il\u00f6rehusta on usein turvemailla niukka. Toinen sato kasvaa poikkeuksetta runsaasti. Kauimmaiset lohkot korjataan py\u00f6r\u00f6paalis\u00e4il\u00f6rehuksi urakoitsijan toimesta<\/p>\n\n\n\n

Kuivaahein\u00e4\u00e4 korjataan muutaama hehtaarin alalta suojavy\u00f6hyke nurmista tai vanhimmista apilanurmista. Hein\u00e4 kuivataan alkukuivatuksen j\u00e4lkeen latokuivurissa.<\/p>\n\n\n\n

Mahdolliset viljat puidaan omalla vanhalla puimurilla. Kuivaus tapahtuu kylm\u00e4ilmakuivurissa ja yhteisomistuksessa olevassa l\u00e4mminilmakuivurissa. Kuivaamossa pidet\u00e4\u00e4n kuivaamop\u00e4iv\u00e4kirjaa, jossa n\u00e4kyy kuivaajan nimi, kuivattavan er\u00e4n laatu ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja kuivaus aika. P\u00e4iv\u00e4kirja on kuivausaikana kuivaamolla , muulloin kuivaamovastaavan hallussa.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4inm\u00e4\u00e4r\u00e4n ja maidontuotannon lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 erilaiset viljaseokset ovat p\u00e4\u00e4asiassa korjattu s\u00e4il\u00f6rehuksi.<\/p>\n\n\n\n

Sadon varastointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

S\u00e4il\u00f6rehun varastointia varten on kolme laakasiiloa (varastonumerot 31, 32 ja 33). Yhteens\u00e4 varastointi tilavuus on noin 4000 m3. S\u00e4il\u00f6nt\u00e4\u00e4n k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n AIV-happoja ja maitohappobakteeri valmisteita, joita on korjuuaikana aina varastossa. S\u00e4il\u00f6nt\u00e4 aine valitaan korjuuajan s\u00e4\u00e4tilan mukaan. Kuivahein\u00e4 varastoidaan latokuivurissa (varastonumero 23). Lis\u00e4ksi hein\u00e4\u00e4 ja rehua varastoidaan py\u00f6r\u00f6paaleissa pellolla. S\u00e4il\u00f6rehun ja hein\u00e4n korjuup\u00e4iv\u00e4 ja -m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 varastopaikka merkit\u00e4\u00e4n varastokirjanpitoon<\/p>\n\n\n\n

Vilja varastoidaan kuivattuna vaihtolavoilla peltihallissa sek\u00e4 kuivaamossa olevissa siiloissa. Lis\u00e4ksi eri viljalajien k\u00e4ytt\u00f6varastona on apevaraston laakasiilot (varastonumerot 41, 42, 43, ja 44) ja rehumyllyjen yl\u00e4puolella olevat varastosiilot. Vaihtolavoja on kuusi ja jokaiseseen sopii n 22 m3 viljaa. Kuivaamolla on tilan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kolme siiloa (numerot 3, 4 ja 5) , joiden yhteistilavuus on noin 35 m3. Apevaraston laakasiilojen yhteistilavuus on noin 200 m3 ja myllysiilojen (varastonumero 24) n 20 m3. Korjatun viljan laatu ja varastostointipaikka merkit\u00e4\u00e4n varastokirjanpitoon. <\/p>\n\n\n\n

Jos varastoidaan siirtym\u00e4vaihelohkojen (SV1 ja SV2) tuotteita, pidet\u00e4\u00e4n tuotteet erill\u00e4\u00e4 luomutuotteista ja tuotantovaihe merkit\u00e4\u00e4n varastokirjanpitoon. Siirtym\u00e4vaihetuote-er\u00e4n joutuessa jostakin syyst\u00e4 samaan varastoon luomuer\u00e4n kanssa, k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n koko kyseisen varaston tuote-er\u00e4 siirtym\u00e4vaiheen tuoteena. Siirtym\u00e4vaiherehuksi lasketaan 2. siirtym\u00e4vaihe-vuoden pelloilta (SV2) korjattu rehu. Ensimm\u00e4isen siirtym\u00e4vaihevuoden pelloilta korjattu rehu lasketaan tavanomaiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Luomutuotteen sekoittuessa SV1 tuotteen tai tavanomaisen tuotteen kanssa, k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja markkinoidaan koko tuote-er\u00e4 tavanomaisena. T\u00e4t\u00e4 tuote-er\u00e4\u00e4 ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luomukarjan rehuna eik\u00e4 luomuviljelyn tuotantopanoksena. Poikkeuksena oman SV1 peltolohkon valkuaisrehu- tai monivuotista nurmisatoa voidaan rajoitetusti luomuel\u00e4inten ruokinnassa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Sadon markkinointi<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Sato sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti omille el\u00e4imille. Lehmien tuottama luomumaito myyd\u00e4\u00e4n Osk Pohjolan Maidolle ja maito tulee kuluttajan saataville Valion logon alla. Luomu liha myyd\u00e4\u00e4n A-tuotajille Atria-tuotteiden raakaaineeksi.<\/p>\n\n\n\n

Toisinaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kuivahein\u00e4 ja s\u00e4il\u00f6rehu myyd\u00e4\u00e4n naapureille. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aholan Maito Oy, V\u00e4is\u00e4nen Tarmo ja Suvi Otermantie 791600 UTAJ\u00c4RVITilatunnus: 889021467puh. 044 0196668 Sopimus maatilan peltojen siirt\u00e4misest\u00e4 luomuun on tehty vuonna 1995 ja sen j\u00e4lkeen uusittu, nykyinen sopimus on voimassa vuoteen 2026. Sopimusta jatkettaneen siit\u00e4 edelleen ellei sopimusehdot oleellisesti huonone. Karjatalous … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-309","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/309","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=309"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/309\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1291,"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/309\/revisions\/1291"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=309"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}