{"id":71,"date":"2020-12-26T13:57:14","date_gmt":"2020-12-26T11:57:14","guid":{"rendered":"http:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/?page_id=71"},"modified":"2021-04-02T21:16:40","modified_gmt":"2021-04-02T18:16:40","slug":"aholan-maito-oy","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/aholan-maito-oy\/","title":{"rendered":"Historiaa"},"content":{"rendered":"\n

Perim\u00e4tieto kertoo (haastattelut 1981-82 Edith V\u00e4is\u00e4nen os. Mikkonen s.1902-k.2002), ett\u00e4 isovihan aikaan Aholan tilan seutuville Naamanj\u00e4rven rannalle, oli tullut Oulujokivarresta asukkaita, levottomaksi k\u00e4yneit\u00e4 aikoja piiloon, kalastelemaan ja mets\u00e4stelem\u00e4\u00e4n. Jonkinlaisia s\u00e4\u00e4nsuojia, piilopirttej\u00e4 oli tehty, ja niiss\u00e4 on asustettu suunnilleen vakituisesti.\u00a0

Ensimm\u00e4inen nimelt\u00e4 muistettu asukas Aholan paikalla on ollut jokin M\u00e4l\u00e4sk\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 seurasi Kalle Jaako niminen kulkija. N\u00e4m\u00e4 olivat satunnaisia asukkaita, tuskin edes sukua toisilleen, mutta asuivat vain hyv\u00e4ksi havaitulla paikalla ja tyhj\u00e4ksi j\u00e4\u00e4neess\u00e4 m\u00f6kiss\u00e4. M\u00e4l\u00e4sk\u00e4n h\u00e4vitetyn pirtin paikan Edith osasi haastattelussa osoittaa. \u00a0

Utaj\u00e4rven alueella isojako saatiin valmiiksi vuonna 1842 ja t\u00e4m\u00e4 mahdollisti rekister\u00f6im\u00e4\u00e4n virallisesti syd\u00e4nmailla olevat asumukset. Maattomat saivat mahdollisuuden perustaa valtion omistamille maille vuokratiloja eli kruununtorppia.
Naamankyl\u00e4n Mikkolassa Kortej\u00e4rven rannalla oli jo n\u00e4ihin aikoihin vakituisempaa asutusta, ja sielt\u00e4 lienee Aholan paikalle tullut nykyinen suku. Todenn\u00e4k\u00f6isesti ennen 1800 luvun puoltav\u00e4li\u00e4 Mikkolaan tuli Mainualta S\u00e4r\u00e4isniemen ja Ahmaskyl\u00e4n kautta 12-vuotiaana orvoksi j\u00e4\u00e4nyt huutolaispoika Mikko (Mickel) Mikkonen (1815-1884). Mikko eli yhdess\u00e4 16 vuotta vanhemman lesken Lena ent. Tiikkaja os Nurro (1799-1880 ) kanssa. Mikko Mikkosen ja Lenan vanhin poika, Michel Mikonpoika Mikkonen (1839-1905) ja h\u00e4nen perillisens\u00e4 jatkoivat viljely\u00e4 Kortej\u00e4rven rantapelloilla Mikkolan talossa. Mikkolan talo autioitui 2000 luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pentti, Edith ja Anneli Benjamin ja Tapanin rakentaman pirtin edess\u00e4<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Noin 1866, Mikon ja Lenan nuorempi poika, Benjamin Mikkonen (1845-1877), tuli asukkaaksi tyhj\u00e4ksi j\u00e4\u00e4neeseen Aholan pirttiin, vaimonsa Liisa J\u00e4rvel\u00e4 (1841-1897 ,Vaala J\u00e4rvikyl\u00e4) kanssa. N\u00e4ihin aikoihin Naamanj\u00e4rvi kuivattiin kyl\u00e4l\u00e4isille niittymaaksi ja Aholasta muodostettiin Kruununtorppa. Benjamin Mikkonen rakensi Ahoalaan uuden ison pirtin. Pirtti j\u00e4i kuitenkin kesken, kun Benjamin kuoli \u00e4killisesti sairauden murtamana. Liisa j\u00e4i leskeksi kolmen lapsen kanssa. Kaksi poikaa ja yksi tyt\u00e4r. Pojista Heikki muutti Ouluus ja Kalle j\u00e4i kotitilalle. Tyt\u00e4r Kaisa kuoli lapsena aivan yht\u00e4kki\u00e4 pirtin takana pissalla k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n.   <\/p>\n\n\n\n

Liisa avioitui my\u00f6hemmin Tapani Vimparin kanssa. Tapani Vimpari rakensi Benjaminin aloittaman pirtin loppuun ja rakensi viel\u00e4 pihapiiriin komean luhtirakennuksen.  Luhdin p\u00e4\u00e4tyhirress\u00e4 ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kaiverrettu vuosiluku 1897. Liisalle ja Tapanille syntyi kolme tytt\u00f6\u00e4 Mari, Annu (Junnu) ja Jenni. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vanha luhti rakennettu1897<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Benjamin ja Liisan poika Kalle (1870-1932) jatkoi is\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 maanviljelij\u00e4n\u00e4 ja mets\u00e4n vartijana. \u00a0Kalle Mikkonen avioitui Niskankyl\u00e4l\u00e4isen Anna Korvan 1870-? kanssa, ja heille syntyi kuusi lasta. Fanny 1894, Saimi 1896, Mari 1898, Edith 1902, Matti 1904 ja Kalle 1908.<\/p>\n\n\n\n

Aholan naapuriin reippaan kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Ojalan taloon muutti 1900 luvun alkuvuosina Heikki ja Eeva-Kaisa V\u00e4is\u00e4nen perheens\u00e4 kanssa. Perheess\u00e4 oli viisi poikaa ja kolme tytt\u00f6\u00e4.
Yksi Ojalan talon pojista Vilho Aleksanteri V\u00e4is\u00e4nen tuli Aholaan rengiksi. T\u00e4m\u00e4 renki havaittiin hyv\u00e4ksi ja h\u00e4n, Santeriksi kutsuttu, avioitui 1927 Edith tytt\u00e4ren kanssa. N\u00e4in\u00e4 vuosina vanhempi\u00a0Kalle Mikkonen\u00a0rakensi Aholan pihapiirin poikansa Kallen ja rengin Santerin kanssa toisen pirtin. T\u00e4ss\u00e4 pirtiss\u00e4 toimi my\u00f6s Naamankyl\u00e4n koulu 1900 luvun puoliv\u00e4liin saakka, ja t\u00e4st\u00e4 pirtist\u00e4 tuli my\u00f6hemmin Karlehdon tilan p\u00e4\u00e4rakennus.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"
aika kuluu <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vuonna 1922 Suomessa s\u00e4\u00e4dettiin ns. torpparien vapautus laki, Lex Kallio. Aholan tilasta muodostettiin 1931 itsen\u00e4inen tila, ja vuokramaksut torpasta loppuivat. Vasta nyt tilalla alettiin kunnolla raivaamaan peltoa ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n muutenkin tilanpitoa. Peltoalan lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 suoniittyviljelyksist\u00e4 alettiin luopua. Rakennettiin ja lehmi\u00e4kin oli tuolloin jo toistakymment\u00e4. Lis\u00e4ksi oli lampaita, sikoja ja useita hevosia. <\/p>\n\n\n\n

Vanhemman Kalle Mikkosen kuoltua 1932 Aholan Kruununtorpan lunastivat perikunnalta tyt\u00e4r\u00a0Edith miehens\u00e4 Santeri V\u00e4is\u00e4sen kanssa ja poika\u00a0Kalle vaimonsa\u00a0Taimin kanssa. Aholan tila jaettiin kahtia vuonna 1941. Aholaa j\u00e4iv\u00e4t viljelem\u00e4\u00e4n Santeri ja Edith V\u00e4is\u00e4nen ja tilan toisesta puolikkaasta muodostettua Karilehtoa, Kalle ja Taimi Mikkonen.
Aholaan, Santerille ja Edithille syntyi nelj\u00e4 lasta; Aune, Pentti, Anja ja Anneli. Aune avioitui Aukusti Rimpel\u00e4isen kanssa ja muutti naapuriin, Kankaalaan em\u00e4nn\u00e4ksi. Anja muutti Lontoon ja Luleon kautta G\u00f6teborgiin ja Anneli lopulta Nurmij\u00e4rvelle. Pentti j\u00e4i kotitilalle viljelij\u00e4ksi. Pentti l\u00f6ysi Utaj\u00e4rvelle tulleen Rantsilalaisen k\u00e4til\u00f6n, Kaisa Annikki Tolosen ja h\u00e4\u00e4t pidettiin vuonna 1958.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"
el\u00e4m\u00e4 jatkuu<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ahola kehittyi, alkoi koneellistuminen. Navetta rakennettiin 1958, navetassa oli 12 lehm\u00e4n paikkaa ja kymmenkunta nuorkarja paikkaa ja talli kahdelle hevoselle. S\u00e4hk\u00f6t tilalle tuli vuonna 1962 ja samana vuonna valmistui my\u00f6s uusi asuinrakennus, esimerkiksi pyykkikone oli jo valmiiksi odottamassa s\u00e4hk\u00f6j\u00e4. Lypsykone laitettiin vuonna 1964. Ensimm\u00e4inen traktori MF 165 ostettiin 1968, ja silloin hevoset saivat l\u00e4hte\u00e4. Talliin saatiin lis\u00e4\u00e4 nautapaikkoja. 70 luvun alussa my\u00f6s lantala muutettiin navetaksi ja lehm\u00e4paikkoja saatiin nelj\u00e4 lis\u00e4\u00e4.\u00a0

El\u00e4m\u00e4 jatkui my\u00f6s muuten . Aholaan syntyi 12 lasta; Pasi, Eine, Anne, Sari, Satu, Tarmo, Ulla, Marko, Tero, Arto, Jarkko ja Mika. Lis\u00e4ksi Petri muutti ottolapseksi Aholaan 2 vuotiaana. Naapuri, Karilehdon asuinrakennus paloi joulukuussa 1986, ja Kalle Mikkonen traagisesti sen mukana. My\u00f6hemmin osa Karilehdon maista siirtyi Aholan omistukseen. Ansaitulle el\u00e4kkeelle Pentti ja Annikki p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vuonna 1987, kun he myiv\u00e4t 7. hein\u00e4kuuta tilan pojalleen Tarmolle.<\/p>\n\n\n\n

Maanviljely el\u00e4m\u00e4ntapana muuttui vuosisadan lopussa yritystoiminnaksi . Aholan maatila yhti\u00f6itettiin ja vuonna 2008 ja perustettiin Aholan Maitto Oy. Kolmen vuosisadan aikana Naamanj\u00e4rven rannalle rakennetusta piilopirtist\u00e4 on kehittynyt tehokas robottitegnologiaan nojaava maatilayritys. Rakennuksia ja romua kertyy ymp\u00e4ri Aholan kangasta ja tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kauhealta. Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4kin seuraa?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perim\u00e4tieto kertoo (haastattelut 1981-82 Edith V\u00e4is\u00e4nen os. Mikkonen s.1902-k.2002), ett\u00e4 isovihan aikaan Aholan tilan seutuville Naamanj\u00e4rven rannalle, oli tullut Oulujokivarresta asukkaita, levottomaksi k\u00e4yneit\u00e4 aikoja piiloon, kalastelemaan ja mets\u00e4stelem\u00e4\u00e4n. Jonkinlaisia s\u00e4\u00e4nsuojia, piilopirttej\u00e4 oli tehty, ja niiss\u00e4 on asustettu suunnilleen vakituisesti.\u00a0 Ensimm\u00e4inen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-71","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/71","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=71"}],"version-history":[{"count":35,"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/71\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":885,"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/71\/revisions\/885"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.aholanmaito.fi\/testi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=71"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}