Luomuasetusten mukainen kasvinviljelysuunnitelma

Aholan Maito Oy, Väisänen Tarmo ja Suvi

Otermantie 7
91600 UTAJÄRVI
Tilatunnus: 889021467
puh. 044 0196668

Sopimus maatilan peltojen siirtämisestä luomuun on tehty vuonna 1995 ja sen jälkeen uusittu, nykyinen sopimus on voimassa vuoteen 2024. Sopimusta jatkettaneen siitä edelleen ellei sopimusehdot oleellisesti huonone. Karjatalouden Karjatalous on siirretty luomutuotantoon helmiuussa 2011 ja luomumaidontuotanto on aloitettu syksyllä 2011. Tärkein strategia peltoviljelyssä on ravinteiden tarkka kierrätys tilan sisällä.

Tuotantopanosten hankinta

Rehuntuotannossa tarvitaan runsaasti ostopanoksia. Siemenet, luomulannoitteet  ja muut tuotantopanokset hankitaan luotettavalta myyjältä  ja noudatetaan hankintaajankohdan luomuohjeita. 

Kun vastaanotetaan lannoiteita, siemeniä, säilöntäaineita tai muita tuotantopanoksia tarkistetaan aina, että kullekkin erälle tarvittavat asiakirjat; rahtikirjat, vakuustodistukset, asiakirjaselvitykset, vaatimuksenmukaisuusvakuutukset ym. ovat tuotteiden mukana ja että niistä ilmenee että tuote täyttää luomutuotannon vaatimukset. Jos papereita ei ole tai tuote-erä ei täytä vaatimuksia, ei tuotetta oteta vastaan. Jos se on jo tullut tilan varastoon, se pidetään erillään eikä sitä oteta käyttöön ennenkuin paperit ovat kunnossa tai se palautetaan myyjälle.

Tuote kirjataan varastokirjanpitoon ja otetaan käyttöön vasta, kun asiakirjoista on varmistettu tuotteen soveltuvuus luomutuotantoon. Varastokirjanpitoon kirjauksella dokumentoidaan lannoitteen, siemenen tai säilöntäaineen soveltuvuus luomutuotantoon. Varastokinjanpito on sähköisessä muodossa tilan nettisivuilla ja tulostetaan paperille tarvittaessa.

Peltoviljely

Peltoviljelyssä noudatetaan luonnonmukaisen viljelyn sääntöjä ja ohjeita. Peltoviljelyssä taiteillaan käytännön jäkevän viljelyn, luomusääntöjen ja EU-tukiehtojen ohjaamana, pyrkimyksenä tuottaa hyvä ja laadukas sato, taloudellisesti mahdollisimman kannattavasti.

Vuosien kuluessa peltoja on salaojitettu mutta iso osa pelloista on sarkaojitettuja. Sarat ovat isoja. Saran leveys 20 – 40 m ja keskipituus on noin 400 m. Sarkakoko mahdollistaa myös näillä pelloilla tehokkaan viljelyn. Hankalimmat ja pienimmät lohkot ovat kesannossa tai suojavyöhykesopimuksen alaisena. 

Maalaji on vaihtelevaa; turvetta, multamaata, hiesua, hietaa, hiekkaa ja moreenia. Turvepeltoja on selvästi eniten, mikä asettaa koneiden rengastukselle vaatimuksia. Renkaiden on oltava märkänä aikana leveitä.

Tärkein tuotantokasvi on nurmi, ja viljelykierrossa onkin vähintään kolme nurmivuotta viidenvuoden aikana. Yleensä kolmen tai neljän nurmivuoden jälkeen lohko muokataan kahtena keväänä, jolloin siihen kylvetään kevätvilja tai yksivuotinen nurmiseos. Luomukesantoa tai viherlannoitusta käytetään kauempana oleville lohkoille. Viljelykierto suunnitellaan niin että sataisiin mahdollisimman runsas ja laadukas nurmirehu karjan tarpeisiin. Muut kasvit ovat vain viljelyssä monipuolistamassa viljelykiertoa.

Jos tilan viljelykiertoon tulee uusia peltolohkoja vuokrauksen tai omistuksen vaihdon myötä, ovat nämä peltolohkot luomukirjanpidossa siirtymävaihelohkoja. Siirtymävaihelohkojen ensimmäisenä ja toisena viljelyvuonna ei sato täytä luomuvaatimuksia. Siirtymävaihelohkoilla pyritään viljelemään kasvilajeja, joiden sato ei sekaannu muiden lohkojen luomusadon kanssa. Siirtymävaihelohkojen rehusato voidaan käyttää tietyin rajoituksin oman karjan rehuksi. Rinnakkaisviljelyn tapahtuessa on epäonnistuttu viljelysuunnittelman teossa tai sen toteuttamisessa.

Kasvustojen ravinnehuolto

Luomuviljelyssä kasvit tarvitsee samat ravinteet kuin tavanomaisesssa. Keinot on vain erilaiset. Maankasvukunto pyritään saamaan valitulle kasville riittävän hyväksi. Peltojen kuivatusta tarkastellaan jatkuvasti ja ojitusta korjataan ja parannetaan tarvittaessa nurmen uudistamisen yhteydessä. Syväjuurisena kasvina apila vaatii normaalia runsaanman kuivavaran. Viljavuustutkimuksia otetaan pellosta vuosittain aina lohkon nurmikierron päättämisen yhteydessä . Tämä antaa yleensä vähintään kaksi vuotta aikaa korjata ravinne puutoksia. Lisäksi joka kevät tutkitaan maaperän liukoinen typpi reippaalle kolmasolalle peltoalasta, ja kesän lietteen levitys suunnitellaan tulosten mukaan. 

Kalkituksella nostetaan ja pidetään pellon PH taso vähintään hyvänä, näin maassa olevat ravinteet ovat kasvien saatavissa. Typpilannoitteista luopumisen myötä maaperän happamoituminen on vähentynyt huomattavasti ja kalkituksia tarvitaan pääasiassa vain uudispelloilla. Turvepeltojen heikon kaliumtilanteen johdosta biotiittia käytetään runsaasti, jolla on myös kalkitusvaikutus. 

Nautakarjan lantaa lietteenä on käytössä runssaasti, ja tällä voidaan hoitaa suurin osa lannoitus tarpeesta. Lieta levitetään pääasiassa vanhemmille nurmille. Levityksen hoitaa urakoitsija ja yleensä levitysajankohta on kasvukauden alussa keväällä. Jos kevät on märkä, liete levitetään toiselle sadolle. Myös yksivuotisille kasvustoille voideen levittää lietettä, mutta yleensä typpihuolto hoidetaan niissä palkokasveilla. Tämä vähentää rikkakasvipainetta yksivuotisissa seoksissa. Nuorempien nurmien typpihuolto hoidetaan pääasiassa erilaisten apiloiden avulla. Kauimmaisille lohkoille käytetään myös lannoiteeksi erilaisia luomuhyväksyttyjä ravinneseoksia.

Jos maan kalium ja fosfori tasot ovat heikkoja, eikä lietelannan ravinne määrät riitä korjaamaan puutetta, käytetään tällöin kivijauheita (biotiittia ja apatiittia) tai luomuhyväksyttyjä teollisia lannoitteita. Hivenlannoksia käytetään erityiseen tarpeeseen viljavuustutkimusten perusteella.

Kylvö

Siemenet kylvetään muokattuun ja lämpimään maahan. Kuivissa olosuhteissa saadaan paras tulos. Vilja, virnat ja herne kylvetään yleensä urakoitsijan toimesta hinattavalla kylvälannoittimella, Muutaman päivän päästä maa jyrätään keveästi. Jyräys tasoittaa maata ja antaa ensimmäisen iskun mahdollisille rikkakasveille. Jos peltoon perustetaan nurmi, kylvetään se yleensä vasta jyräyksen yhteydessä. Kylvö tehdään Kivipekan hara-kylvökone-jyrä yhdistelmä koneella ,  Samalla koneella kylvetään vanhat nurmet uudelleen toisena satovuonna. Jos ensimmäisen vuoden nurmi on heikko, kylvetään se uudelleen myös silloin. 

Kasvilajit 

Luomuviljely vaatii että nurmiseoksessa käytetään paljon palkokasveja. Palkokasvien avulla saadaan nurmelle maahan typpeä. Tavallisimmat palkokasvit nurmiseoksessa ovat puna-apila, alsikeapila ja valkoapila. Timotei ja ruokonata tasapainottavat rehun koostumusta. 

Tavallisin siemenseos nurmenperustamisessa, kg/ha: 

– Puna-apila 2,5 kg 
-Alsikeapila 2,5kg 
-Valkoapila 0.5 kg 
-Timotei 10 kg 
– Ruokonata 6 kg 

Säilörehua tehdään myös yksivuotisista nurmiseoksista ja viljaseoksista. Yksivuotisissa nurmissa käytetään viljelykasveina virnaa, hernettä, raiheinää sekä kauraa tai ohraa.  Seos voi olla vaikka seuraava: 

Kauraa tai ohraa 60 kg 
Virnaa tai rehuhernettä 50 kg 
Italian raiheinää 20 kg

Kasvinsuojelu

Kasvinsuojelu alkaa jo vuosia ennen kylvöä. Maan kasvukunto on oltava viljelykasville sopiva, niin että se voi kilpailla menestyksekkäästi rikkakasvien kanssa.

Kestorikakkasvit pyritään pitämään kurissa jatkuvasti. Viljelykasvustoja pyritään pitämään maankattavina vuosittaisilla paikkauskylvöillä, niin etteivät kestorikkakasvit pääse haitallisesti leviämään. Juolaa hävitetään avokesannon tiheällä muokkauksella ja nopeakasvuisilla ja rehevillä yksivuotisilla virna-kaura-raiheinä seoksilla. 

Yksivuotiset rikkakasvit vaivaavat varsinkin vaikeina keväinä kevätviljoja. Maassa olevaa rikkasiemenmäärää pyritään vähentämään lietteen ilmastuksella ennen sen levitystä. Viljelysiemen kylvetään, kun maa on riittävän lämmin ja mahdollisuuksien mukaan kuiva. Tällöin viljelykasvi lähtee nopeaan kasvuun, ja kilpailu rikkakasveja vastaan on mahdollista. Orastumisen jälkeen voi harauksella vielä hieman korjata tehtyjä virheitä.

Kasvitaudit eivät ole suuri ongelma monimuotoisessa viljelyssä. Useiden eri kasvilajien seokset eivät ole yhtä taudinarkoja kuin puhtaat monoviljelmät. Kasvitauteja kuitenkin vältetään valitsemalla taudinkestäviä lajikkeita ja käyttämällä viljely kiertoa. Myös luonnonmukaisesti tuotettuun siemeneen voi periytyä tautien vastustuskykyä.

Nurmet päätetään yleensä italian raiheinän avulla. Aikaisin keväällä nurmikasvustoon kylvetään Kivipekan hara-kylvökone-jyrä yhdistelmäkoneella noin 30 kg italian raiheinän siementä. Tärkeintä tässä on toteuttaa kylvö mahdollisimman aikaisin. Parhaat tulokset on saatu, kun raiheinä kylvettiin huhtikuun lopussa hieman liejuiseen maahan. Lokakuussa korjattu sato oli lähes puhdasta raiheinää ja nurmen vanhat rikkakasvit olivat hävinneet.

Tilan peltolohkot ovat pääasiassa erillään tavanomaisssa viljelyssä olevien peltolohkojen kanssa. Torjunta-aineiden suojavyöhykkeet toteutuvat luontaisesti. Jos kuitenkin käy, että rahtiruiskuttaja harhautuu luomu pellolle luomutuotantoon soveltumattomilla aineilla, ei kyseisen peltolohkon satoa voida markkinoida luomutuoteena. Tuote pidetään sadonkorjuussa erillään ja myydään tavanomaisena. Tämän jälkeen peltolohkon siirtymävaiheet alkavat alusta, ja mahdollisista korvauksista neuvotellaan ruiskuttajan ja hänen toimeksiantajan kanssa.

Sadon korjuu

Nurmisato korjataan tehokaalla kalustolla ja pääasiassa esikuivatuksi säilörehuksi.  
Monivuotisista nurmista korjataan kaks tai kolme satoa. Korjuu ajankohta määritellään lypsylehmien vaatiman rehuarvon mukaan, tällöin kevätsato säilörehusta on usein turvemailla niukka. Toinen sato kasvaa poikkeuksetta runsaasti. Kauimmaiset lohkot korjataan pyöröpaalisäilörehuksi urakoitsijan toimesta

Kuivaaheinää korjataan muutaama hehtaarin alalta suojavyöhyke nurmista tai vanhimmista apilanurmista. Heinä kuivataan alkukuivatuksen jälkeen latokuivurissa.

Mahdolliset viljat puidaan omalla vanhalla puimurilla. Kuivaus tapahtuu kylmäilmakuivurissa ja yhteisomistuksessa olevassa lämminilmakuivurissa. Kuivaamossa pidetään kuivaamopäiväkirjaa, jossa näkyy kuivaajan nimi, kuivattavan erän laatu ja määrä ja kuivaus aika. Päiväkirja on kuivausaikana kuivaamolla , muulloin kuivaamovastaavan hallussa.

Uuden navetan valmistumisen myötä erilaiset viljaseokset on poikkeuksetta korjattu säilörehuksi.

Sadon varastointi

Säilörehun varastointia varten on kolme laakasiiloa (varastonumerot 31, 32 ja 33). Yhteensä varastointi tilavuus on noin 4000 m3. Säilöntään käytetään AIV-happoja ja maitohappobakteeri valmisteita, joita on korjuuaikana aina varastossa. Säilöntä aine valitaan korjuuajan säätilan mukaan. Kuivaheinä varastoidaan latokuivurissa (varastonumero 23). Lisäksi heinää ja rehua varastoidaan pyöröpaaleissa pellolla. Säilörehun ja heinän korjuupäivä ja -määrä sekä varastopaikka merkitään varastokirjanpitoon

Vilja varastoidaan kuivattuna vaihtolavoilla peltihallissa sekä kuivaamossa olevissa siiloissa. Lisäksi eri viljalajien käyttövarastona on apevaraston laakasiilot (varastonumerot 41, 42, 43, ja 44) ja rehumyllyjen yläpuolella olevat varastosiilot. Vaihtolavoja on kuusi ja jokaiseseen sopii n 22 m3 viljaa. Kuivaamolla on tilan käytössä kolme siiloa (numerot 3, 4 ja 5) , joiden yhteistilavuus on noin 35 m3. Apevaraston laakasiilojen yhteistilavuus on noin 200 m3 ja myllysiilojen (varastonumero 24) n 20 m3. Korjatun viljan laatu ja varastostointipaikka merkitään varastokirjanpitoon.

Jos varastoidaan siirtymävaihelohkojen (SV1 ja SV2) tuotteita, pidetään tuotteet erillää luomutuotteista ja tuotantovaihe merkitään varastokirjanpitoon. Siirtymävaihetuote-erän joutuessa jostakin syystä samaan varastoon luomuerän kanssa, käsitellään koko kyseisen varaston tuote-erä siirtymävaiheen tuoteena. Siirtymävaiherehuksi lasketaan 2. siirtymävaihe-vuoden pelloilta (SV2) korjattu rehu. Ensimmäisen siirtymävaihevuoden pelloilta korjattu rehu lasketaan tavanomaiseksi.

Luomutuotteen sekoittuessa SV1 tuotteen tai tavanomaisen tuotteen kanssa, käsitellään ja markkinoidaan koko tuote-erä tavanomaisena. Tätä tuote-erää ei voi käyttää luomukarjan rehuna eikä luomuviljelyn tuotantopanoksena. Poikkeuksena oman SV1 peltolohkon valkuaisrehu- tai monivuotista nurmisatoa voidaan rajoitetusti luomueläinten ruokinnassa.

Sadon markkinointi 

Sato syötetään pääsääntöisesti omille eläimille. Lehmien tuottama luomumaito myydään Osk Pohjolan Maidolle ja maito tulee kuluttajan saataville Valion logon alla. Luomu liha myydään A-tuotajille Atria-tuotteiden raakaaineeksi.

Toisinaan ylimääräinen kuivaheinä ja säilörehu myydään naapureille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.