Aholan Maito Oy, Väisänen Tarmo ja Suvi
Otermantie 7
91600 UTAJÄRVI
Tilatunnus: 889021467
puh. 0440196668
1. Tuotantosuunta ja eläinten alkuperä
Maidontuotanto noin 160 Ay- ja Fr-rotuisella lypsylehmällä. Karjassa syntyneet sonnivasikat ja liharotuiset lehmävasikat myydään vasikkavälitykseen ternivasikkana.
Tilalla oleva tavanomainen lypsykarja on siirretty luomueläimiksi luomusäännöissä määriteltyjen siirtymäaikojan puitteissa vuonna 2011.
Normaalisti omassa karjassa syntyneistä lehmävasikoista saadaan riittävästi uudistushiehoja. Poikkeustilanteissa voidaan jalostustarkoitukseen joutua ostamaan lypsylehmäksi kasvatettavia eläimiä ja yleensä eläimet ostataan nuorena.
Luomueläimiä ostettaessa tarkistetaan myyjätilan asiakirjaselvitys Ruokaviraston nettisivuilta tai pyydetään se myyjätilalta. Lisäksi eläimistä pyydetään toimittamaan vaatimuksenmukaisuusvakuutukset ja muut asiaankuuluvat paperit viimeistään siinä vaiheessa kuin eläin tulee tilalle. Jos paperit eivät ole kunnossa tai eläin ei täytä luomuvaatimuksia, eläin palautetaan myyjälle.
Jos sopivia luomuyksilöitä ei ole tarjolla, voidaan tavanomaisesta tuotannosta hankkia poikimattomia hiehoja tai lehmävasikoita. Ostettavien tavanomaisten hiehojen tai vasikoiden enimmäismäärä voi vuosittain olla 10 % tilan täysikasvuisten eläinten (eli siitossonnien ja poikineiden lehmien) määrästä. Tavanomaisesta karjasta ostetun eläimen maidon luomutuotannon karanteeniaika on kuusikuukautta ja lihan karanteeniaika lasketaan liitteen laskentataulukon avulla.
| Luomuhoidon minimi kestoaika | 12 | kk | 365 vrk | |||
| Eläimen oltava luomussa eliniästään | 75 | % | ||||
2. Eläinten ruokinta
Omalla tilalla tuotetaan luomulaatuista säilörehua, laidunta ja kuivaa heinää karjan rehuksi. Tila on ollut luomuviljelytila v:sta 1995 alkaen.
- rehunurmialasta on mm. v. 2023 viljelynurmien ala n. 140 ha, viljaseoksia n 40 ha ja luonnonlaitumia n.15ha
Tilalla keskitytään nurmituotantoon ja normaalivuosina nurmirehut ovat riittäneet karjan tarpeisiin.Pääosa eläinten tarvitsemasta väkirehusta ostetaan sopimustiloilta.
Suunnitelma luomulaatuisen väkirehun hankkimiseksi:
- Kaikilta rehuntoimittajilta vaaditaan todistus rehun soveltuvuudesta luomutuotantoon ennen rehun varastointia tilan varastoihin. Myyjän asiakirjaselvitys tarkistetaan Eviran luomuasiakirjojen hakupalvelusta ennen kaupan hyväksymistä.
- Luomulaatuista täysrehua ja tiivistettä ostetaan hyväksytyltä rehutehtaalta.
- Luomulaatuinen kuiva- tai murskevilja ostetaan lähiseudun viljelijältä ja se varastoidaan tuoreena tai kuivattuna tilan varastoihin.
- Valkuaisrehujen saatavuuden turvaamiseks on tehty pitkäaikainen sopimus suotuisemman viljelyalueen tilan kanssa , josta saadaan riittävästi luomulaatusita härkäpapu/vehnä seosta.
- Mahdollisesti tulevaisuudessa tehdään sopimus luomulaatuisesta rypsistä ja kuivatusta kaurasta.
- Kun vastaanotetaan rehuja tai muita luomutuoteita, tarkistetaan aina, että kullekkin erälle tarvittavat asiakirjat; rahtikirjat, vakuustodistukset, asiakirjaselvitykset, vaatimuksenmukaisuusvakuutukset ym. ovat tuotteiden mukana ja että niistä ilmenee että tuote täyttää luomun vaatimukset. Jos papereita ei ole tai tuote-erä ei täytä vaatimuksia, ei tuotetta oteta vastaan. Jos se on jo tullut tilan varastoon, se pidetään erillään eikä sitä oteta käyttöön ennenkuin paperit ovat kunnossa tai se palautetaan myyjälle.
- Tuote kirjataan varastokirjanpitoon ja otetaan käyttöön vasta, kun asiakirjoista on varmistettu tuotteen soveltuvuus luomutuotantoon. Varastokirjanpitoon kirjauksella dokumentoidaan ostettujen rehujen ja muiden tuotteiden soveltuvuus luomutuotantoon. Lisäksi tuotteen vakuustodistus valokuvataan ja kuva tallennetaan tilan nettisivuille. Varastokinjanpito tarkistetaan kaksi kertaa vuodesssa, tallenetaan sähköisessä muodossa tilan nettisivuille ja tulostetaan paperille tarvittaessa.
Ostovilja hankitaan pääasiassa puintikaudella ja se varastoidaan kuivattuna vaihtolavoilla peltihallissa sekä kuivaamossa olevissa siiloissa. Lisäksi eri viljalajien ja valkuaisrehuseosten käyttövarastona on apevaraston laakasiilot (varastonumerot 41, 42, 43, ja 44) sekä rehumyllyjen yläpuolella olevat varastosiilot. Vaihtolavoja on kuusi ja jokaiseseen sopii n 22 m3 viljaa. Kuivaamolla on tilan käytössä kolme siiloa (numerot 3, 4 ja 5) , joiden yhteistilavuus on noin 35m3. Apevaraston laakasiilojen yhteistilavuus on noin 200m3 ja myllysiilojen (varastonumero 24) n 20 m3. Hankitun rehuerän toimittaja, laatu ja varastostointipaikka merkitään varastokirjanpitoon.
Jos varastoidaan siirtymävaihelohkojen (SV1 ja SV2) tuotteita, pidetään tuotteet erillää luomutuotteista ja tuotantovaihe merkitään varastokirjanpitoon. Siirtymävaihetuote-erän joutuessa jostakin syystä samaan varastoon luomuerän kanssa, käsitellään koko kyseisen varaston tuote-erä siirtymävaiheen tuoteena.
Siirtymävaiherehuksi lasketaan 2. siirtymävaihe-vuoden pelloilta (SV2) korjattu rehu. Ensimmäisen siirtymävaihevuoden pelloilta korjattu rehu lasketaan tavanomaiseksi. Päiväannos voi sisältää keskimäärin enintään 30 %SV2-rehua. Mikäli kaikki käytetty SV2-rehu on peräisin omalta tilalta, voidaan sitä käyttää päiväannoksesta100 %
Luomurehun sekoittuessa SV1 rehun tai tavanomaisen rehun kanssa, käsitellään ja markkinoidaan koko rehuerä tavanomaisena. Tätä rehuerää ei voi käyttää luomukarjan ruokinnassa. Poikkeuksena on oman SV1 peltolohkon valkuais- ja monivuotinen nurmirehu. Omaa valkuaisrehusatoa tai monivuotista nurmisatoa voidaan rajoitetusti käyttää luomueläinten ruokinnassa. Rehun kokonaismäärästä enintään 20 %voi olla omalta 1. vuoden siirtymävaihelohkoilta peräisin olevaa rehua. Ensimmäisen vuoden siirtymävaiherehu (SV1) käyttö vähentää tällöin SV2 rehun mahdollista käyttömäärää niin, että näiden yhteismäärä voi olla korkeintaan SV2 rehulle asetettu enimmäismäärä.
Karja ruokitaan normaaliolosuhteissa luomusääntöjen mukaisten ruokintarajoitusten ja rehuomavaraisuuden (50 % omaa tai yhteistyötiloilta peräisin olevaa rehua), väkirehun käytön (enintään 40 % päivittäisen dieetin kuiva-aineesta) ja luomurehuvaatimuksen (100 %) suhteen.
Heruvien lehmien, joiden rehunsyöntikyky ei ole vielä ehtinyt nousta ummessaolokauden jälkeen tuotannon vaatimalle tasolle, väkirehun määrä tulee olemaan enintään 50 % päivittäisen dieetin kuiva-aineesta 3 kk:n ajan poikimisen jälkeen. Vasikoilla (alle 6 kk), joiden etumahojen kapasiteetti ei pysty käsittelemään riittävässä määrässä karkearehua, väkirehutaso on enintään 50 % päivädieetin kuiva-aineesta.
Liitteenä periaatteelliset ruokintasuunnitelmat.
Nurmisäilörehujen säilöntään käytetään luomusääntöjen sallimia biologisia sekä muurahaishappopohjaisia säilöntäaineita.
Vasikat juotetaan täysmaidolla 3 kk:n ikään saakka. Vasikat juotetaan ternimaidolla tuttipullosta tai tuttisankosta noin viisi päivää. Tämän jälkeen vasikat siirretään juotto-osastolle ja vasikoiden juotosta huolehtii HolmLayen valmistama juottoautomaattilaitteisto. Juottokaudella vasikoille annetaan vapaasti rehuviljaseosta tai vasikoille teetätettyä väkirehuseosta – juottokauden jälkeen väkirehun määrää rajoitetaan. Kuivaa heinää ja säilörehua annetaan vapaasti sen kulutusta tarkkaillen ja suhteuttaen päivittäin tarjottava karkearehun määrä kulutukseen ja vaihtaen päivittäin tuore rehu ruokintapaikalle.
Lypsylehmien lääkehoidon jälkeen syntyy luomusääntöjen vuoksi huomattavia määriä varoaikamaitoa, mikä ei kelpaa luomuelintarvikkeeksi. Osa maidosta käytetään vasikoiden juottoon. Penisilliinimaito käsitellään tarvittaessa Antipen-valmisteella, mikä poistaa antibiootin maidosta.
Lypsyssä olevat lehmät laiduntavat kesällä talouskeskuksen läheisyydessä sijaitsevilla laajoilla pelto- ja metsälaitumilla. Sen lisäksi niille on pihaton ruokintapaikalla jatkuvasti tarjolla säilörehua ja eläinkohtaisesti rajoittaen väkirehua lypsyrobotilla. Ummessa olevat, kohta poikivat lehmät pidetään useiden vuosien kokemukseen perustuen poikimisosastossa, josta ne pääsevät vapaasti ulkotarhaan ja metsälaitumelle . Hiehot ja viimeistään kesäkuussa kolmekuukautta täyttäneet vasikat laidunnetaan koko kesän.
3. Eläinten terveys
Eläinten terveys perustuu lajinmukaiseen ruokintaan ja hoitoon sekä lajinmukaiseen käyttäytymiseen mahdollistamiseen. Koska maassamme ei ole voitu eriyttää luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien eläinten jalostusta tavanomaisessa tuotannossa olevien lypsyrotujen jalostuksesta, saattaa luomusääntöjen väkirehurajoitus aiheuttaa erilaisia aineenvaihduntaan ja hedelmällisyyteen liittyviä ongelmia. Ne tullaan hoitamaan tapauskohtaisesti välttäen rutiininomaisia luomusääntöjen vastaisia ennaltaehkäiseviä lääkintä- ja hormonihoitoja.
Naudoilla ei ole yleensä tarvetta rutiininomaisiin rokotus- ja loiskäsittelyihin. Nuorten hiehojen ja pikkuvasikoiden laiduntaessa pysyvillä laidunnurmilla ja hakalaitumilla voidaan joutua hoitamaan niitä suolinkais- ja kokkidiongelman takia. Tällöin asiasta neuvotellaan eläinlääkärin kanssa ja käytetään eläinlääkärin määräämiä valmisteita.
Poikimisia karjassa on runsaasti ja valtaosa poikimisista sujuu luontaisesti ilman ulkopuolisen avustusta. Pehmeä, kestokuivitettu ja tilava poikimaosasto auttaa tässä asiassa. Välittömästi poikimisen jälkeen huolehditaan, että vasikka saa noin 3 litraa ternimaitoa. Osa vasikoista imee ensimmäisen maidon emältään ja osalle ternimaito annetaan tuttipullosta. Heikoille, ilman imukykyä oleville vasikoille ternimaito joudutaan antamaan letkulla suoraan juoksutusmahaan.
Vasikoilla on ajottain suuri tautipaine. Luomusääntöjen vaatimassa ryhmäkasvatuksessa ja varsinkin suuremmissa eläinryhmissä erityisesti hengitystieinfektiot ja ripulit ovat yleisiä.
Kestolaitumilla ja kuiviketarhoissa on runsaasti kokkidi-loisia, mikä aiheuttaa vasikoille ripulia. Mahdollisten vasikkaripulien hoitoon käytetään ensisijaisesti Vilolyt luomu elektrolyyttivalmistetta.Ripulin aiheuttaja tutkitutetaan laboratosiossa ja tarvittaessa vasikka saa eläinlääkärin ohjeiden mukaisen lääkityksen. Ellei tämä tehoa, on varastossa Benfital-valmistetta, jonka bakteereita suolistosta sitova rakenne tehoaa paremmin vasikkaripuleihin. Nyt uusien luomusääntöjen vuoksi Benfitalin käytöstä luovutaan ja tämän vuoksi joudutaan käyttämään eläinlääkärin määräyksestä vasikkaripulien hoitoon enemmän antibiootteja. Lisääntyvä antibioottein käyttö sotii luomustrategiaa vastaan ja kokkidipaineeseen haetaan ratkaisua väljentämällä eläintiheyttä.
Hengitystieinfektiot on saatu kuriin vasikkaosaston ilmanvaihdon uusimisella. Sattunnaiset tautitapaukset hoidetaan eläinlääkärin ohjeen mukaan.
Eläinlääkintätoimenpiteet kirjataan vasikoiden, hiehojen ja lehmien osalta ensisijaisesti Lelyn hoito- ja terveysraporttiin. Varsinaisten lääkintämerkintöjen lisäksi kirjataan muistiin myös ns.luomuhyväksyttyjen ravintolisien (kalsiumpastat, pötsipiristeet, ruokahalupiristeet jne.) anto ja käyttö. Noin kerran kuukaudessa lääkkeiden käytön kirjanpito siirretään Nasevaan
Varoajallisten lääkkeiden käytön jälkeen noudatetaan 2-kertaista varoaikaa sekä maidolle, että lihalle. Jos eläimen hoidossa joudutaan käyttämään tavanomaisesti tuotettua tai vain tavanomaisessa tuotannossa sallittua hoitavaa tuotetta, tai mikäli eläimelle kertyy lääkehoitokertoja kalenterivuoden aikana yli kolme, käytetään kyseisen hoidon saaneen eläimen kohdalla tavanomaisen ostoeläimen karanteenisääntöjä. Tavanomaisen hoitotuotteen käyttö tai liian useat lääkehoitokerrat pudottaa eläimen siis tavanomaiseksi, ja eläin ja sen tuote käsitellään karanteeniaikana sen mukaan. Karanteeniajan pituus merkitään Lelyn eläinkortille.
Tarkemmat hoito ja lääkityskäytännöt on selitetty eläinläkärin laatimassa eläinten terveyden- huoltosuunnitelmassa
4. Käytännöt eläinten hoidossa
Vasikat nupoutetaan eläinlääkärin avustamana kivunlievitystä käyttäen.
Hiehot ja lehmät hedelmöitetään siementämällä, ei käytetä alkionsiirtoa.
Sorkanhoito lehmien ja isojen hiehojen sorkkien kunto tarkistutetaan 1-2 kertaan vuodessa ja tarvittaessa hoidetaan.
Kaikki eläimet ovat – vastasyntyneitä ja sairaita eläimiä lukuun ottamatta – ikäluokkansa (vasikat ja hiehot) tai tuotantovaiheen (lypsävät, ummessa-olevat) mukaan ryhmiteltyinä ryhmätiloissa. Kytkeminen tulee kyseeseen lähinnä eläinlääkintä- ja erilaisissa hoitotilanteissa (siementäminen, eläinlääkintä, sorkanhoito, korvamerkkien kiinnittäminen jne.), jolloin kytkemistilanne on hyvin lyhytaikaista.
Pikkuvasikat pidetään ensimmäiset vuorokaudet – ternijuottokausi 2-5 vrk – yksittäiskarsinassa kunnes ne oppivat tuttijuotolle ja pärjäävät ikäistensä joukossa ryhmäkarsinoissa. Kolmen kuukauden laidunajan jälkeen vasikat siirtyvät nuorkarjanavetan ryhmäkarsinoihin . Talviaikana nuorkarjalla ulkokasvatusta ole käytetty.
Sairaat eläimet otetaan eroon ryhmästä yksittäiskarsinaan hoidon ja toipumisen ajaksi.
5. Eläinsuojat
Lypsylehmien eläinsuoja (>pohjakuva) on vamistunut 2014. Navetta on kahden robotin makuuparsipihatto, jossa on 160 makuupartta. Lisäksi on erotteluparsia seitsemän ja 180 m2 poikimaosasto kestokuivikepohjalla.
Navetassa on paljeverhoilla ja valoharjalla toteutettu luonnollinen ilmanvaihto. Luonnon valoa navettaan tulee moninkertainen määrä luomusääntöjen minimivaatimuksista. Navetan lämpötila pidetään verhojen ja säädettävän valoharjan avulla talvella nollan yläpuolella. Kesällä kaikki verhot ja luukut pidetään täysin auki. Eläinten makuuparsissa on parsipedit ja ruokintaparsissa kumimatto. Käytävillä on betoniset ritiläpalkit. Kiinteän ja kuivitetun lattian pinta-ala on riittävä navettaan sopivalle eläinmäärälle. Luomusääntöjen mukainen eläinmäärä navetassa on seuraava:
– lypsylehmät 138 kpl x 1,0 = 138,0 yks.
– tiineet hiehot 12 kpl x 0,37 = 3,7 yks.
– sonni 1 kpl x 1,0 = 1,0 yks
Nuorkarjan eläinsuojana (>pohjakuva) on v. 1989 rakennettu ja 2000 ja 2007 laajennettu lämpöeristetty makuuparsipihatto. Navetta on peruskorjattu vuonna 2019 – 2020 Pihatossa on 0-3 kk:n ikäisille vasikoille 4 kuivikepohjaista ryhmäkarsinaa, josta yhden voi jakaa väliseinällä useampaan osastoon tarpeen vaatiessa. Kesällä 2022 on otettu käyttöön uusi vasikoiden juottamo ja vasikoiden kasvatustiloja muutetaan ja saneerataan tulevana talvena. 4-24 kk:n ikäisille eläimille on tällähetkellä kuuusi makuuparsilla varuetettua ryhmäkarsinaa. Lisäksi navetan yhteydessä on entisestä säilörehusiilosta tehty karanteeniosasto, jossa on 12 makuupartta. Luomusäännöt täyttäviä eläin paikkoja on navetassa seuraavasti:
– nuorkarja > 8 kk 56 kpl x 0,37 = 21,5 yks.
– nuorkarja < 8 kk 46 kpl x 0,18 = 10,4 yks.
– sonni 1 kpl x 1 = 1,0 yks
Pihaton ilmanvaihto on toteutettu avattavien kennoikkunoiden kautta ja säädettävillä poistoaukoilla. Ilmanvaihto on säädetty niin, että talvella lämpötila on max 10 oC. Kesällä lämpötila riippuu ulkolämpötilasta ja on hellesäällä yleensä alempi kuin ulkona. Ilmanvaihto ja valaistus on todettu riittäväksi navetan olosuhde- ja työterveystarkastuksissa.
Pihatossa luonnonvaloa tulee suoraan eläintilaan kennoikkunoiden ja ilmanvaihtokanavien kautta tai välillisesti navetan aputilojen kautta (valvonta-huone, maitohuone jne.) ikkunoista, joiden valoaukkojen yhteismäärä on yli 5 % eläinhallin lattia-alasta.
Karanteeniosastossa ikkuna-aukon lisäksi luonnonvaloa tulee valoa läpäisevän ovikalvon kautta.
Umpparihalli: Ummessa oleville lehmille ja tiineille hiehoille on vuonna 2019 valmistettu laidunhalli (<pohjakuva) . Halli on ympärivuoden käytössäoleva kylmäkasvattamo. Kesällä halli toimii laiduntavien eläinten sääsuojana. Laidunhalli on Besthalllin valmistama verhoikkunoilla ja säädettävillä ilmanvaihtohormeilla varustettu pressuhalli, Hallissa on 30 hiekkamakuupartta. Luomusäännöt täyttäviä paikkoja hallissa on seuraavasti:
– lypsylehmät 10 kpl x 1,0 = 10 yks.
– tiineet hiehot 20 kpl x 0,37 = 3,7 yks.
Vasikkajuottamo: Yli viiden päivän ikäisille juottovasikoille on vuonna 2022 valmistunut juottoautomaatilla varustettu kuivikepohjainen juotto-osasto. Osastossa on kaksi ryhmäkarsinaa, joihin sopii 25 vasikkaa. Lisäksi mahdollisille sairaille vasikoille on kaksi erottelukarsinaa. Yhteensä osaston koko on noin 100m2. Osastosssa on automaattinen maitojuottolaitteisto, säädettävät ilmahormit ja kennoikkunat.
Kaikkien eläintilojen lattioiden kunto on remonttien jälkeen hyvä. Makuuparsien ja -kuivikealustojen pinta-ala on vähintään 50 % taulukossa 3a esitettyjen vaatimusten mukaisesta minimivaatimuksesta suhteutettuna kussakin tilassa normaalisti pidettävien eläinten määrään.
Vapaa lattia-ala on pihaton lehmä- ja hieho-osastoissa betonipalkkia, Laidunhallissa vesitiivistä betonia. Yhdessä makuualustojen ja vapaan lattia-alan kanssa eläinkohtaiset pinta-alat ovat vähintään tai ylittävät taulukossa 3a minimivaatimukset.
Pihatossa makuuparsissa ja makuualueilla eläinten makuualustoina on parsipedit tai parsimatot, jotka kuivitetaan ohuella turve- tai purukerroksella. Laidunhallissa käytetään syväparsissa kuivikkeena hiekkaa, olkisilppua ja turvetta.
Liitteenä linkit pohjapiirroksiin ja >asemapiirros.
6. Eläinten ulkoilu
Laidunkausi alkaa yleensä toukokuun alussa ja päättyy loka-marraskuussa lumentuloon. Laidunnus toteutetaan laaditun suunntelman mukaan ryhmittäin ja jokaiselle ryhmälle järjestetään laidunkauden aikana kolmenkuukauden laidunjakso. Eläinryhmät kiertävät useilla laidunnuslohkoilla ja joka kesä joku lohko on laidunkierron ulkopuolella. Kolmen kuukauden jakson päättyessä ryhmä otetaan yleensä navettaan. Näin suuren eläinmäärän laidunnuksen aiheuttamaa alueiden muokkautumista ja loisongelmaa pyritään vähentämään.
Laidunkaudella lypsävien ryhmässä olevat lehmät pääsevät aina sään salliessa robottilypsytapahtuman jälkeen pihatosta metsälaitumille. Lehmät voivat valita mielensä mukaan laiduntamisen tai palata paluuestoporttien kautta vapaasti navettaan. Talvella lehmiä ulkoilutetaan säätilasta riippuen noin 2 h/vrk talouskeskuksen lähilaitumilla. Huonolla säällä ja kovilla pakkasilla ulkoiluaika on lyhyempi ja kauniilla säällä pitempi
Ummessa olevat lehmät ovat – enintään 2 kk – ummessaolevien osastossa, mistä ne pääsevät koko vuoden vapaasti ulkojaloittelualueelle ja ohjattuna metsäalueelle. Muutama päivä ennen poikimista poikivat lehmät ja hiehot otetaan navettaan kuivikeosastolle valvonnan alle.
Pihatossa olevilla vasikoilla ei ole talvella ulkoilumahdollisuutta. Hiehot pääsevät talvella päivittäin jaloittelemaan ulkotarhaan.
3-6 kk:n ikäisten vasikoiden kesäaikaista laiduntamista varten on rakennettu useita verkkoaitatarhoja joissa on eläimille sääsuoja. (Kriminaali 1-5) Tarhassa on lisäruokintamahdollisuus (väkirehu ja karkearehu). Laiduntaminen tapahtuu sitä ympäröivällä hakamaalla.
Kesällä yli ½-vuotiaat vasikat hiehot laidunnetaan talouskeskuksen lähellä olevalla hakalaitumilla. Tarhoissa on siirrettävät häkit ja katokset ruokintaa varten. Isot hiehot laidunnetaan kauempana olevilla peltolaitumilla. Siemennysikäiset hiehot otetaan laitumelta navettaan siemennyskauden(2-5 kiimakiertoa) ajaksi. Tällä eläinryhmällä laidunnusjakso voi jakaantua kahteen osaan keväällä ja syksyllä.
Luomusääntöjen mukaan kaikki yli 3 kk:n ikäisiä eläimiä pitää laiduntaa kasvukaudella 3 kkN ajan. Laaditusta laidunnussuunnitelmasta poikeamiset merkitään suunnitelmaan.
7. Eläinsuojien ja eläinten puhdistus
Lypsylaitteiden pesuun ja puhdistukseen käytetään maitotalouskäyttöön Suomessa hyväksyttyjä pesu- ja desinfiointiaineita. Lypsyn jälkeen lehmien utareet hoidetaan Lelyn Lac-Quard vedinkastoaineella. Agalactiae saneerauksen vuoksi eläinlääkärin määräyksestä Virkonia käytetään juoma-altaiden ja lypsyrobotien puhdistukseen ja desinfiointiin sekä työntekijöiden jalkineiden desinfiointiin.
Eläinsuojien vuosipesu ja puhdistus tehdään kuumavesipesurilla yleensä ilman pesu- ja desinfiointiaineita. Kokkidi-epidemian vuoksi kuivikeosastot desinfioidaan eläinlääkärin ohjeen mukaan Neopredisan-liuoksella painepesun jälkeen.
Makuuparret ja makuualueet puhdistetaan päivittäin poistaen likaiset ja märät kuivikkeet kolalla ja lisätään tarpeen mukaan kuivaa turvetta.
Ummessaolevien osaston kestokuivikepatja vaihdetaan kerran vuodessa traktoria käyttäen.
On kyllä hyvä ja ajatuksella tehty luomueläintenhoitosuunnitelma, jota myös päivitetään.