20.12.2012 Parasta ja kalleinta
Navetta investointi etenee ja rahat hupenee. Tänään illalla varmistui apevaunukauppa, kun Janne Mällinen kävi kylässä aamukahvilla. Helmikuussa pihaan pitäisi tulla Eurocomp EVM 3 ECO sekoitin mylly. Olisiko tässä paras ja kallein vaunu meidän tarpeeseen? Aika näyttää, mutta ainakin tässä laitteessa on jonkinverran tavanomaisesta poikkeava sekoitusperiaate.
Tammikuussa pitäisi käydä hakemassa Rovaniemeltä muutama litra maitokiintiötä kasvavaan tarpeeseen. Ja huhtikuussa tulee ensimmäisiä betonielementtejä pihaan.Varpukankaalla murskataan soraa navetan alle ja pihalle. Yhdessä asiassa pitää kiristää vyötä: Investoinnin kustannusarvio käy pieneksi jos valinnat kohdistuvat jatkossakin kalleimpiin tarvikkeisiin ja tuotteisiin.
5.12.2012 Vitsi?
Eilen tiistaina tuli Ely-keskukselta rahoituspäätös navetan rakentamisprojektia varten. Mukana tuli kuvan mukainen kyltti, mikä pitää kiinnittää näkyvälle paikalle rakennuksen seinälle. Onko tämä kyltti vitsi? Tuetun rakentamisen erityiset säännöt nostavat rakennuskustannuksia huomattavasti, ja paikallisen Ely-keskuksen tulkinnat näistä säännöistä kuullostavat alustavasti tiukoilta. Valuuko investointituki kokonaan näihin kustanuksiin? Tämä nähdään muutaman vuoden kuluessa.
3.12.2012 Tutkimuksia
Joskus kesällä pisti silmään tutkimus Roundupin ja GMO-maissin terveysvaikutuskista rotilla. Nyt talven tultua on ollut paremmin aikaa lueskella erillaisia juttuja ja etsin tutkimusjutut uudelleen esiin. Tutkimus pisti ajattelemaan rahan ja ylikansallisten yritysten valtaa maailman ruokapolitiikassa.
Alla linkki tutkimuksen tiivistelmään sekä Daily Mailin- ja kahteen suomenkieliseen artikkeliin tutkimuksesta. Missä on totuus?
27.11.2012 Biologista rehunsäilöntää
Rehut on säilötty viime vuodet biologisilla säilöntäaineilla. Bakteerit rasittavat koneita vähemmän kuin hapot ja onnistuessaan lopputulos on happorehua parempi. Syystalvella 2011 säilöntäainevalinnassa otettin pieni riski ja ostettiin koko kesän säilöntään Lakkapäältä 20 purkkia Ecosyl-rehunsäilöntäainetta.
Sää ei suosinut säilörehun tekijää koko kesänä ja varsinkin syyssato tehtiin lähes kokonaan vesisateessa. Toinen ongelma oli syyssadon raaka-aineen matala sokeripitoisuus. Pienellä jännityksellä on odoteltu, mitä muovin alta paljastuu.
Nyt märän kesän säilörehut on kaikki analysoitu ja kerrakin positiivinen yllätys. Kaikki rehut ovat säilneet hyvin. Ecosylin säilöntäprosessi tuntuu toimivan märässä ja myös niukkasokerisessa raaka-aineessa. Aiemmilla biologisilla säilöntäaineilla niukkasokerisessa raaka-aineessa bakteereilta on loppunut ruoka kesken ja lopputuotteessa on joskus ollut huomatavaa virhekäymistä. Pahimmillaan koko navetta on haissut kitkerältä.
Tänään tilattiin sitten ensikesäksi säilöntäaineet ja merkki ei vaihtunut.
19.11.2012 Ympäristölupa tuli ja metsä kaatuu
Navettaprojekti nytkähti taas vähän eteenpäin, kun tänään pitkän odottelun jälkeen ympäristölupapäätös kopsahti postilaatikkoon. Lupa on poskettoman kallis, 7310€ ja se vaati 9 kk:n pyrokratian pyörityksen. Vielä pitää jännittää kuukauden ajan mahdollisten valitusten vuoksi. Ympäristölupa päätös ja AVI:n perustelut löytyytäältä>
Paperissa on kuitenkin jotain positiivista. Navetan saa rakentaa siihen, mihin sitä alunperin suunniteltiinkin. Samantien Holtinkosken moto alkoi kaatamaan metsää mahdollisen navetan tieltä.
02.11.2012 Panki vaihtoon ja kannot murskaksi
Aholan Maito Oy:n rahoittaja ja pankkiyhteistyökumppani vaihtuu. Maanantaina kävellään pankkiin ja allekirjoitellaan muutamia sopimuksia. Tulevina vuosina pankkiasiat hoidetaan paikallisessa Utajärven Osuuspankissa. Utajärven Osuuspankin tarjous pankkipalvelusita ja navetan rahoituksesta oli kolmesta vaihtoehdosta edullisin. Nordea jäi tällä kertaa hännänhuipuksi.
Peltoraivion kantokasat saivat kyytiä, kun Jaakko toi taas jyrsimen työmaalle. Ennen murskausta kaivinkone pyöräytti karheen nurin ja erotteli seasta suurimmat kivet pois. Murskaus on nopeampaa kuin kantojen pois kuljettaminen ja ravinteet jäävät peltoon tulevien kasvien käyttöön.
26.09.2012 Maalämpöä
Viiden vuoden pähkäilyn ja laskennan jälkeen tehtiin lämmitysjärjestelmän valinta. Taloon ja navettaan asennetaan kumpaankin oma maalämpöpumppu systeemi. Maanantaina tuli urakoitsija poraamaan talon viereen kaivoa ja tiistai iltana pumppu pumppasi jo lämpöä maasta.LVI Eilola Ky:n poikien ripeyttä ja ammattitaitoa täytyy vain ihailla. Navettaan järjestelmä asennettaneen muutaman vuoden päästä.
Valinnan ratkaisi maalämpö järjestelmän käytön helppous. Ylläpitoon ei tarvita mitään työtä. Biokaasun tuotantoon tarvitaan ylimääräistä peltoa ja se ei sovellu meidän ajatusmaailmaan ollenkaan. Puulla tuotettu kilovattitunti olisi halvin, mutta lämpökeskuksen tai lämpö/sähkölaitoksen rakentamiskustanukset olisivat olleet moninkertaiset. Lisäksi enegian siirtokustannukset lämpökanaalihävikkinä, ja työkustannus olisivat huomattava menoerä joka viikko. Touhutkoon risun, puun ja tuhkan kanssa se joka niistä tykkää. Me köllötellään vaikka sohvalla sen aikaa.
19.09.2012 Pankit kilpasilla
Tulevien investointien takia on neuvoteltu eri pankkien kanssa rahoituksen ja pankkipalvelun hinnoittelusta. Loppusuoralle on päässyt kolme pankkia. Parin viikon aikana pitäisi tehdä päätös tulevasta yhteistyö kumppanista. Tahtoa pankeilla on kyllä kiitettävästi. Näyttää vahasti siltä että pankki vaihtuu.
16.09.2012 Märkä kesä
Kesä on ollut monin paikoin hyvin märkä ja kolea. Kaikesta huolimatta rehua on saatu talteen riittävästi ja ensimmäisten analyysien perusteella laatukin on odotuksiin nähden hyvä. Lähes kaikki säilörehu korjattiin märkänä ja välillä vesisateessa. Viljat ja herneet korjattiin pyöröpaaliin ja varsinkin hernepaalut ovat mieluista syötävää lehmille. Kaikki väkirehut pitää ostaa.
Keväällä tehtiin sopimuksia viljan, herneen ja härkäpavun viljelijöiden kanssa. Härkäpapua saataneen sovittu määrä mutta viljan ja herneen viljelijöillä on vaikeuksia. Kasvustot ovat kärsineet sateista, tulvista ja viileydestä ja nyt kesä loppuu kesken.Kasvustot ei ehdi tuuleentua kunnolla ja pehmeän viljan kuivaus on kallista puuhaa.
Viljan ja herneen tuoresäilöntää varten tehtiin ”laakasiilo” vanhasta opentop merikontista. Kontin lattia uusittiin ja seiniin laitettiin parin sentin vanerit. Vielä kun saisi jostakin vähintään 50 tn luomumurskeviljaa.
09.08.2012 Aluehallintoviraston mielivaltaa?
Lypsykarjahallin rakentamiseen haettua ympäristölupaa on odotettu jo puoli vuotta, ja nyt tuli Aluehallintovirastolta kirje. Suunniteltua navettaa pitäisi sen mukaan siirtää kauemmaksi. Ongelma on kun naapurin raja tulee sillä suunnalla vastaan. Käytännössä navettaa pitäisi siirtää puolikilometriä ja silloin toiminta kyllä hajautuu aikalailla. Puolet lietteestä täällä ja puolet siellä ja pitkin talvea lietettä ja paskaa siirrellään tänne vanhoihin varastoihin. Hiehoja siirrellään sinne, vastasyntyneitä vasikoita tänne ja lehmiä ja jalostussonnia sinne ja välillä tänne. Rehua ja vasikanmaitoa ajetaan myös edestakaisin sinne ja tänne. Kallista energiaa kuluu.
Syynä Aluehallintoviraston tulkintaan on tilan työntekijän perheen asunto. Asunto on tilakeskuksen toisella laidalla ja siihen asuntoon pitäisi saada etäisyyttä vähintään 320 m. Koomisinta tilanteessa on kun työntekijälle luovutettiin aikanaan tontti nimenomaan LÄHELTÄ lypsykarjanavetan päivystystä helpottamaan. Tähän asti robotin ja poikimisten päivystys on toiminut loistavasti myös lomien aikana…. Aluehallintovirasto haluaa vaikeuttaa tätäkin.
06.08.2012
Rehun korjuun voisi aloittaa kasvustojen perusteella pian. Monsuunisateiden vuoksi osa pelloista on märkiä että nyt odotellaan pitkää poutaa. Jos syyskesä olisi edes kohtuullinen niin talveen voisi lähteä sateista huolimatta hyvillä mielin. Kesän sato on aivan normaali.
Täydennyskylvöjen ansiosta kuudennen vuoden nurmi antaa vielä hyvän sädon. Parina ensimmäisenä vuonna nurmea täydennettiin apilanurmisiemenseoksella ja tämän vuoden keväänä kylvettiin sekaan italian raiheinän siementä vajaa 30 kg/ha. Urakoitsija veti ensimmäisen sadon jälkeen nurmen sekaan Vredolla 35 tn/ha naudan lietettä.
Kasvustossa on vielä paikoin valko- ja alsikeapilaa runsaasti ja nämä ovat tukahduttaneet keväällä kylvetyn raiheinän. Aukkopaikat ovat sitten raiheinävaltaista kasvustoa. Lohkojen reunaheinikoita on kerätty lehmille appeen sekaan ja näin testataan nurmen ruokinnallisia vaikutuksia. Kuitua on nurmessa vähän, koska ilman karkearehutäydennystä paska lentää ..
20.07.2012 Luomuheinä kasvaa
Kosteana kesänä nurmet ovat kasvaneet hyvin. Paikoin pellot ovat pehmeitä, mutta suurenpia ongelmia ei kuitenkaan ole ollut. Pieniä poutajaksoja on ollut ja työt on saatu tehtyä.
Heinäkuun alussa oli viikon pouta ja silloin tehtiin kuivaa heinää. Luvattuja sateita ei näkynyt ja heinä saatiin hyvälaatuisena kuivuriin.
Naurismaa vihertää jo kauniisti. Tuskin tätä kauraa kuitenkaan puida tarvitsee. Kesä loppuu kesken.
Osa alueesta aidattiin ja seitsemäntoista vasikkaa pääsi uudismaan laitumelle. Toivottavasti karhut ja sudet pysyy kaukana.
15.06.2012 Naurismaa kylvöön
Muutaman aarin peltoraivio alkaa olla loppusuoralla, kun Turpeinen ruuvasi peltoa muotoon. Jos tähän kylväisi vaikka juhannusviikolla naurista. Työtä jää vielä tuleville vuosille, kun kivikkolaitojen kantokasat pitää joskus perkata. Tässä hommassa on oppinut, että mitä enemmän aikaa kuluu hakkuusta, sen vähemmän energiaa kuluu pellon saamiseen viljelykuntoon. Lahottajat tekee hyvää työtä ja risut vähenee itsekseen.
Alla olevassa kuvasarjassa on kuvia suunnilleen samasta paikasta eri vuosilta.
.jpg)
Metsäpalsta ostettiin heinäkuussa 2009 ja syyskuussa kaksi motoa hakkasi puuta pois.
Huhtikuussa 2010 oli kantoja ja juurakoita kasassa. Kannot kerättiin energien tuotantoon.
Marraskuussa 2010 Turpeinen jyrsi routaa, homma jatkettiin syksyllä 2011
Kesäkuussa 2012 homma on lähes finaalissa.
12.06.2012 laiduntamisen haasteita
Luomutuotannossa kaikki yli kolmen kuukauden ikäiset naudat pitää päästää kesäksi laitumelle. Suuremmassa tuotantoyksikössä laiduntamisen järjestäminen on joskus haasteellista. Viime kesänä vasikat karkailivat ja loppukesällä laitumet menivät kuralle.
Nyt vasikoille tehtiin panssariverkosta kunnon aitaus. Ei tule vasikka kovin herkästi aidan läpi eikä yli.
20.5.2012 Märkyys vaivaa
Lumi lähti nopeasti vesisateiden avulla ja tulva oli viedä Naamantien mennessään. Kun maa oli sula häipyivät tulvavedet kuitenkin nopeasti ja tiekin säilyi ajokelpoisena. Tielaitos joutui tuomaan muutman murskekuorman.
Kevät on jatkunut sateisena ja pellot ovat märkiä. Toukotöitä ei oikein ole vielä päästy aloittelemaan. Kosteus ja lämpö ovat auttaneet nurmet kasvualkuun.
Märän syksyn ja talven jäljiltä on nurmissa paljon aukkoja. Lisäksi myyrän kekoja on ilmestynyt pelloille tavanomaista enemmän. Lähes kaikki nurmet harataan ja ripotellaan siementä sekaan.
15.4.2012 Rosvot vei pyöröpaalut
Syksyllä jäi Poutiaisen suopellolle reipas 40 pyöröpaalua hakematta kotiin. Nyt lumien vähennyttyä mentiin hakemaan traktorilla paaleja, oli pellolla yllätys.
Toistakymmentä paalua oli kadonnut kokonaaan, ja vain muovit ja verkot olivat vain mytyssä kolon pohjalla. Loput paalit olivat enemmä tai vähemmän revittyjä ja syötyjä. Ennen ei näin täydellistä tuhoa ole meillä ollut.
Pellon takalaidalla paalien luona oli juhlat menossa. Lihavat hirvet herkuttelivat luomuapilasäilörehulla ja kovaa vauhtia katosi rehu rosvojen suuhun. Hyvä etteivät hirvirosvot juhlien häiritsijän kimppuun käyneet. Syksyllä pitää kyllä hirvimiehiltä saada näiden lihotettujen hirvien lihaa. Sitten voisi haarukalla ja veitsellä kostaa tämä rosvojoukon työ.
Taisi olla viimeinen kerta, kun pyöröpaaluja jää pellonreunalle talven ajaksi. Tuhotulla rehulla olisi ollut parempaakin käyttöä. Hiehojen kesärehut on syöty.
5.4.2012 Valtra Massikan kuorilla
Lisääntynyt peltoala ja kasvava rehuntarve aiheuttaa kustannuksia. Tulevan kesän vijelysuunnitelmia tehdessä meni yöunet, kun yksi traktori alkoi näyttää riittämättömältä yli puolentoistasadan peltohehtaarin hoitoon. Ja koska vielä keskeneräinen muutaman aarin raivio lisää traktori työtä, tuli kaupunki reissulla tehtyä heräteostos. Kotimainen Valtra massikan kuorilla. MassikkaValtra tuntuu varsin sopivalta keveämpiin peltotöihin ja sunnuntain hupiajeluun. Pikkuhommissa säästyy polttoainetta, kun ei tarvitse niin paljon rautaa liikutella, mitä Casessa on.
13.03.2012
Peltoa lisää
Talvi on kääntynyt kevääksi ja pakkaset näyttävät olevan ohi. Pakkaskausi meni ilman suurempia murheita ja luomumaidontuotanto jatkuu positiivisissa tunnelmissa. Lehmät ovat olleet pääasiassa terveinä ja maitoa on tullut odotettua enemmän. Navetan ahtaus häiritsee arkojen hiehojen syöntiä ja lypsyllä kulkuja. Hiehoja on saanut ajaa ajoittain lypsylle, kun Lelyn lypsykapasiteetti on ollut turhan tiukalla. Ahtaus aiheutta eläimille myös tressiä, mikä näkyy välilläutaretulehduksina.
Tänään piti ostaa taas vaihteeksi peltoa. Hieno 4ha:n salaojalohko kolmenkilometrin päästä vaihtoi omistajaa ja lohko saa tuottaa tulevaisuudessa rehua lisääntyvien eläinten tarpeeseen. Lohkon huonopuoli on Naamanjoen ylittävä heikko silta, ja se täytyy lähitulevaisuudessa korjata. Nykykunnossa sille ei ole raskaalla liete- tai rehukalustolla mitään asiaa.
28.01.2012.
Kun lehmä kasvoi partta suuremmaksi
Aholan navetan monien alueiden perusmitoitus on 80-luvun lopulta. Reilussa kahdessakymmenessä vuodessa lehmien keskipaino on noussut yli 150 kg. Eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi tila- ja olosuhdevaatimukset navetassa ovat kasvaneet rajusti nykyvuosina. Vanhat tilat eivät riitä kunnolla eläimelle ja navetassa eläin ei voi parhaalla mahdollisella tavalla. Korjauksillakaan ei saada olosuhteita kuntoon, kun seinät ovat liian ahtaala ja lietekourut väärässä paikassa. Lehmien kulkukäytävät ahdistaa, suurimmat lehmät kolhivat itseään alimitoitetussa makuuparressa, ja arimmat nuorikot eivät saa tarpeeksi ruokailutilaa. Näin se on, vaikka navetta täyttää eläimen minimivaatimukset ja valtaosa maailman lehmistä on vielä huonommissa olosuhteissa.
Jos suunnitelmat toteutuu rakennetaan lypsylehmille uusi navetta. Piirrustukset ovat valmiit ja ympäristölupahakemus viranomaisille jätetään näinä päivinä. Kaikkien suunniteltujen investointien kustannus nousee yli miljoonan euron, ja tämän maksamiseksi luomumaidon tuotanto on tarkoitus nostaan kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä. Sen jälkeen myös maidonkeruukustannus syrjäiseltä tilalta maitolitraa kohti ei ole kohtuuton. Luomumaitotiloja on vielä liian harvassa ja maitoautolle tahtoo tulla paljon kilomertejä sen huristellessa luomumaidon perässä.
Oleellista suunnitelmien toteutumiselle on, säilyykö maidontuotannon kannattavuus kohtuullisella tasolla ja säilyykö kotimaisen luomumaidon kysyntä hyvänä tulevaisuudessa. Ja saadaanko hankkeelle tarvittavat luvat ja rahoitus. On loistava asia, että ainakin EU-byrokratia tukee voimakkaasti eläinten hyvinvointia ja siihen tehtäviä investointeja tukijärjestelmän avulla.
