27.12.2020
Yksi tärkeimmistä tehtävistä maidontuotannassa on eläinten ruokinta. Kun ruokinta perustuu appeeseen, on apekoneilla tehtäväss tärkeä rooli. Ensivuoden alkupuolella uusitaan appeentekokoneet.
Helmikuussa tulevan JCB:n eteen tulee uusi rehuleikkuri. Flingk leikkaa siilon rehurintauksesta ohuen, korkean ja leveän siivun. Rehusiilon leikattu rehupinta vaihtuu tiheään, mikä takaa appeeseen menevän rehun hyvän laadun. Kesällä rehun lämpiäminen vähenee, Lisäksi umpinaisella leikkurillla touhutessa vähenevät rehun varisemistappiot ja piha-alueet pysyvät siistimpänä. Toivottavasti.
Eurokomp apevaunu vaihtuu Kuhniin. Varusteeksi otettiin mm rosteriset ruuvit ja rosteriset seinät. Toivottavasti tämä on yhtä varmatoiminen mitä Eurocomp on ollut. Kahdeksan vuotta apetta jauhaneeseen Eurokomppiin on vaihdettu vain terät useampaan kertaan. Lisäksi on ollut muutama nivelakseli remontti. Tämä järeä vaunu pääsee uuteen kotiin.
01.10.2020
Viime vuosina on kyllästyttänyt kurassa tarpominen aivan riittävästi. Skanskan miehet vetivät eilen navetan ja siilojen ympärille muutaman neliön asfalttia. Toivottavast asfaltti vähentää kurakelejä ja joka keväistä ja -syksyistä murskeen levitystarvetta.
11.09.2020 Viljaa
Viime päivinä on ajettu viljaa varastoon oikein urakalla. Luomuviljasadot ovat olleet vaihtelevia, paikoin sääolot ovat olleet haasteellisia. Luomu valkuaisesta tuee pulaa ensi talvena.
Jotku luomuviljelijät osaavat hommansa. Muutama viikko sitten Veneheiton luomupellolla näytti tältä. Ohraa puitiin pellolta liki 5 tonnia hehtaarilta ja hehtolitrapainokin lähenteli 70 kiloa. Tällä ohralla on positiivinen vaikutus maidontuotantoon.
08.09.2020 Konekauppaa
Tulevan vuoden aikana eläinten ruokintakoneet on tarkoitus laittaa uusiksi. Konehankintoihin sisältyy uutta mittaustegnologiaa, jolla on tarkoitus tarkentaa ja varmentaa eläinten ruokitaa. Jos investointitukihakemus hyväksytään, appeen tekijä alkaa ensi vuonna päivittäin osoittelemaan suurehkolla pistoolilla rehupaaluja ja apevaunua. Ruokinnan vaihtelut pitää saada pienemmäksi ja ravintoarvot kohdalleen. Varsinkin paaluissa ja tuoreessa rehussa rehuarvot vaihtelevat. Toisaalta muitakin ruokinnallisia ongelmia on. Kaikkeen ei itse voi vaikuttaa.. Linkki Youtube videoon: >Ennustus
Ruokintakoneiden uudistus aloitettiin kuormaimesta. Ensi vuoden alussa Schäffer lähteen parempaan kotiin ja tilalle tulee Jcb TM 420 Nordic Edition. Kaupan ratkaisi viiden vuoden takuu.
Rehun korjuuta
23.08.2020 Sähläystä
Kesä on edennyt vauhdikkasti syksyyn ja paljon on tapahtunut. Schäfferin teleskooppikuormaaja törmäsi peräkärryyn ja siitä seurasi viiden viikon seisokki. Varaosat ovat korona-aikana tosi tiukassa. Sijaiskoneena oli kuuden viikon ajan New-Hollandin pyöräkuormaaja. Kiitos tästä Lakkapäälle.
Rakentaminen ja remontit ovat jatkuneet läpi kesän. Lypsykarjanavettaan saatiin lopultakin valmiiksi sairas/karanteeni osasto. Osasto suunniteltiin alunperin Streptococcus agalactiae bakteerilehmien karanteenia varten, mutta tätä bakteeria ei ole nyt reiluun puoleentoista vuoteen näkynyt. Tästä ja onnistuneesta saneerauksesta kiitos hyville työntekijöille. Hyvä niin. Uutta osastoa tarvitaan kuitenkin säännöllisesti navetan ahtauden vuoksi.
Uuden peltoalueen laidalle pystytettiin yksi uusi lietesäiliö. Muutama vuosi sitten ympäristötarkastaja laittoi vanhan etäsäiliön käyttökieltoon ja lisätila on tosi tarpeeseen. Hyvien työntekijöiden ansiosta tällaisen reilun tuhannen motin säiliön tekee suunnileen viikossa.
Rehunkorjuun osalta kesä alkaa olla myös paketissa. Säilörehun kevätsato oli niukka talven runsaan jääpoltteen vuoksi. Syksyn sato oli sitten hyvä ja laadukas. Näillä rehuilla on hyvä lähteä talvea kohti.
26.07.2020 Orjatyövoimaa
Kesä alkaa olla kohta ohi. Toki suuri osa sadosta on vielä korjaamatta ja työtä on vielä paljon ennen talven tuloa. Kaikkea ei ehdi itse kyllä tekemään. Maataloudessa joudutaan käyttämään paljon vierasta työvoimaa.
Koronakesän aikana on kuulunut paljon hurjia tosiasioita maatalouden palkanmaksumoraalista. Suomessa on kahdenlaiset työmarkkinat. On orjia ja on myös palkkatyövoimaa.
Monet ulkomaalaiset työntekijät työskentelevät Suomenkin maataloudessa suunnilleen orjapalkalla. Päiväpalkka jää usein muutamaan kymppiin ja heikoimmat päiväpalkat ovat jopa alle kymmenen euron. ”Talkootyötä” tehdään paljon. Parhaimpina päivinä päästään maaseutuelinkeinojen tessin mukaisiin palkkoihin, joita sitten esitellään palkasta kyselijöille. Riisto hommaa.
Meidän työntekijä kävi vaihtelun vuoksi kokeilemassa uusia tehtäviä marjatilalla. Ahkeran poimijan kymmenen tunnin päiväpalkka oli keskimäärin n 40 euroa. Parhainmillaan pääsi noin 8 e tuntipalkkaan erityisen hyvässä paikassa. Ukrainalaiset poimi suunnileen samaa tahtia. Sadepäivinä piti tehdä puhdistus, perkakus, kitkentätöitä ym. ilman korvausta. Homemarjat poimitiin talkoilla, vaikka muuta poimittavaa ei ollut. Kuului kuulemma urakkasopimukseen ja kun viljelijällekkään ei makseta homemarjoista… Hävettää. Tällä alalla on kyllä työsuojelutarkastajalle töitä.
Mikä on tämän riistopolitiikan syy? Marjat ja yleensäkin ruoka on liian halpaa. Työntekijä ei saa palkkaa.
06.06.2020 Ensimmäinen sato korjattu
Kesä tuli ja toukotyöt saatiin valmiiksi vauhdilla. Viimeiset pellot jyrättiin lauantaina ja heti sen jälkeen alkoi sade. Nyt näyttää kesän tulo hyvältä.
Ennen kylvötöitä oli kuitenkin vuorossa ensimmäisen sadonkorjuu ja sato oli tänävuonna runsas. Kiviä ja juurakoita nousi pellosta todella runsaasti ja osa kivistä oli kasvanut varsin suuriksi. Kolme suurinta kivenmurikkaa jäi peltoon, kun ne eivät soveltuneet koneelliseen sadon korjuuseen.
Juurakoiden tilanne huolettaa. Onkohan lannoituksessa jotain pielessä, kun juurakoiden koko pienenee vanhoilla pelloilla vuosi vuodelta. Juurakot eivät kasva. Uusilla peltoraivioilla tilanne on parempi, juurakkosato oli siellä hyvä.
28.05.2020
Luomusääntöjen mukainen laiduntaminen teettää työtä. Kaikkien yli kolmenkuukauden ikäisten nautojen on päästävä kesällä laitumelle kolmen kuukauden ajan. Vaatimuksen toteutuminen ei joka kesä ole helppoa.
Tämän kesän savotta on hyvällä alulla kun liki kaikki eläimet ovat ulkona, tai pääsevät ulos. Vasikoille saatiin käyttöön taas uusi tarha ja uutena niillä on sääsuojana Saana-iglut.
Kun lähes 300 eläintä laiduntaa kesän, aika monin paikoin paikat on kuralla. Ja kun eläimiä laidunnetaan samalla paikalla useampi kesä peräkkäin alkaa loisongelma kasvaa suureksi. Luomukelpoisen rokotteen puuttuessa vasikat kärsivät.
24.05.2020 Kylvöhommiin
Kylmä kevät loppui ja ilma lämpeni. Viime viikolla toukotyöt alkoivat viimein vauhdilla. Jääpoltetta nurmilla on, mutta tilanne ei ole niin paha mitä pelättiin. Kuitenkin kaikkiin nurmiin harattiin siementä lisää.
Kosken koneen urakoitsijat tyhjensivät vauhdilla lietesäiliöt. Noin 50 tuntia ja yli 5000 m3 lietettä painui maan alle. Omilla koneilla lietteen ajoa olisi riittänyt koko kesäksi. Kortejärven rantaliejussa pojat yrittivät upottaa lietettä turhan syvälle raudalla höystettynä ja meno pysähtyi kolmen aikaan yöllä. Traktorien vetoapu ei Vredoa paljon heilauttanut ja avuksi tarvittiin kaivinkonetta. Turha muutaman tunnin seisokki.
Pari viikkoa siten näytti tällaiselta. Lunta ja rakeita tuli taivaan täydeltä ja liikkumisvälineeksi piti kaivaa vintiltä isoisän metsäsukset. Mielenkiitoinen on tämä vuosi kaikin puolin.
02.04.2020 Tuotostuloksia
Navetta on täynnä ja lehmät liruttelee maitoa. Pro-Agria julkaisi tilastoja viimevuoden maidontuotannosta eri tiloilla ja joku plakaatti tulee Aholan Maidollekin luomukarjojen keskituotoksen perusteella. Kiitoksia vain, mutta ei paljon kiinnosta. Lehmien keskituotoskilpailu ja rankinglista siitä, on kuin pikkupoikien kisa traktoreiden tehoista. Kuka uskaltaa viritellä eniten. Toiminnan järkevyyden kanssa keskituotoksella on vain vähän tekemistä. Miksi ProAgria edes julkaisee näitä keskituotostilastoja, kun karjan tehokkuudesta on parempiakin mittareita.
Lelyn mittareita katselessa ja tilastoja lukiessa voisi luulla että navatassa kaikki on nyt hyvin. Tämä on vain positiivinen harhauni. Lehmät ovat sairastelleet aivan liikaa ja sisäksi honkajoelle on lähtenyt tänä talvena aivan liian monta lehmää. Tämä näkyy tuloksessa ja myös tuotantomäärässä. Onnistumiseen on vielä pitkä matka. Ammattitaitoa pitää hankkia lisää.
Viimeviikolla asennettiin nuorkarjanavettaan automaattinen lieteen keirrätys- ja pumppausjärjestelmä. Samalla vaihtettiin loput ritiläpalkit uusiin. Toivottavasti lietekanavien hämmentely ja veden ajaminen niihin loppuu tähän.
Nyt Schäfferikin toimii. 
Parivuotta sitten hankittu Schäffer on välillä aiheuttanut harmaita hiuksia muutaman tyhmän via vuoksi.
Heti uutena puomin alaslasku täristi välillä ihmeellisesti . Nyt vika saatiin kuntoon. Turun konekeskus vaihdatti takuuseen kokonaan puomin nostosylinterin lohkoineen ja venttiileineen.
Toinen vika oli vaihteistossa. Heti ensimmäisenä pakkaskautena vaihteisto alkoi juonitella ja vilkutteli vikakoodena jos minkälaisia. Muutaman ohjelmoinnin jälkeen koko vaihdelaatikko vaihdettiin uuteen ja nyt kone on toiminut.
Korjausten lisäksi Turun Konekeskus hyvitti harmeista vielä kohtuullisen korvauksen. Liike oli jo vähän aikaa poikotissa mutta nyt tämän yrityksen jälkimarkkinointi on saatu kuntoon. Asiakassuhte ko. liikkeen kanssa jatkuu.
29.01.2020 Kalusteita uusiksi
Lypsykarjanavetassa on seitsemäs käyttövuosi menossa ja osa asennetuista kalusteista tulee käyttöaikansa päähän. Luvattoman heikkoja virityksiä tuli aikanaan ostettua ja osa kalusteista on vain muuten huonosti toimivia tai käytettäviä. Kesällä aloitettuun investointisuunnitelmaan otettiin mukaan myös tämän uuden lypsykarjanavetan ensimmäinen remontti, ja nyt talvipakkasten aikana ammattimeihet on sitä tehneet.
Robottien uusimisen jälkeen vaihdettiin niiden eteen uudet erotteluportit. Pellonpajan laakeroidut portit toimivat ainakin vielä erittäin keveästi. Nostoportit pystyy avaamaan nyt myös lehmän takaa noin viiden metrin päästä portista. Etäkäyttö helpottaa kiimaisten tai muiden erikoislehmien lypsylle ohjausta.
Kiimaiset eläimet on erotettava pois muun lypsykarjan joukoasta. Aikaisemmin varsinaisia erottelu paikkoja oli vain neljälle eläimelle, ja se oli aivan liian vähän. Siemennys / erottelu karsinahäkkejä tehtiin tämän vuoksi lisää. Karsinoita on nyt seitsemän ja kolmen kokoisia. Paikan voi valita eläimen koon mukaan.
Kaikkiin karrsinoihin tehtiin siemennystä helpottavat lukittavat lehmän ohjaimet. Eli jokaisessa väliaidassa on mekaaninen linkku, jolla ohjataan siemennettävä eläin oikeaan paikaan ja se pysyy taatusti paikanllaan toimenpiteen aikana. Tämä on myös siementäjän turvallisuus kysymys.
Siemennyskarsinoihin lehmät ohjataan teleskooppisilla nostoporteilla. Porteissa on kaasujousi kevennys ja se kääntyy keveästi joka suuntaan vaikka yhdellä sormella. Portti on muokattu pellonpajan puomiportista vähän erinäköiseksi. Asennusmiehille pitäisi antaa suunnitelusta mitalli ja hakea laitteille patentti, sen verran hyvin homma nyt toimii.
11.01.2020 Autokauppaa
Vuoden vaihteen autokaupat saatiin päätökseen, kun nöyrästi palvellut Suzuki Jimny lähti parempaan kotiin. Tätä autoa tulee varmaan joskus ikävä. Loistava ja pienikuluinen auto huoltoautoksi metsään ja pellolle.
Jimnyn tilalle haettiin vuoden vaihteessa Tervajoen Rinta-Joupilta väkivahva Toyota Hilux vuosimallia 2018. Tällä saadaan vetokykyä tilan rahtikuljetuksiin. Samassa kaupassa Tervajoelta tuli siviiliautoksi 2018 vuosimallin Wv T-roc pikkumaasturi. Vaihdossa Rinta-Joupille myytiin vanha Wv Tiguan ja Hobby asuntovaunu. Nyt pihalla lojuvien romujen määrä väheni yhdellä ja tämä oli kaupanteon tärkein tavoite.
10.01.2020 Hiilijalanjälki
Vuosi on vaihtunut ja ajatuksia on tuuletettu uuteen suuntaan. Ihmisen ja varsinkin maatalouden tuottama hiilijalanjälki on ollut tapetilla viime aikoina. Tämän talven aikana on laskettu miten Aholan Maidon toiminta purkaa maaperän hiilivarastoja ja höyryää hiilidioksidia taivaalle. Parannettava löytyy lähes joka paikasta. Turve pelloilla touhuaminen on tässä mielessä todella haasteellista. Karjan ja eläinten päästöt ovat tosiasia. Mutta kuitenkin tavotteena on saada Aholan Maidon luomumaidontuotanto hiilineutraaliksi muutaman vuoden sisällä.
Yllättäen yksi suurimmista päästölähteistä pinta-alaa kohti ovat pihanurmikot. Kun pihanurmikoita lannoitetaan kerran vuodessa ja leikataan parinviikon välein, höyryää lahoava nurmijäte ilmaan hiilidioksidia koko kesäajan. Ja Suomessa näitä piha-tienlaita-puistonurmikoita on enemmän kuin turvepeltoja. Näidenkin alojen tuottama nurmi pitäisi kerätä ja käyttää vaikka eläinten rehuksi tai biokaasun raaka-aineeksi. Lisäksi nurmen leikkuu pitäisi rajoittaa sakon uhalla kahteen kertaan kesässä.
Metsiä on Suomessa paljon ja niin myös Aholan Maidon omistuksessa. Tilan metsäinventoinneissa mitattu metsän kasvu on parantunut kolmen kymmenen vuoden aikana kokoajan. Kun puumäärä metsässä lisääntyy, kasvaa myös sen sitoma hiilimäärä. Ja ainoastaan kasvava metsä sitoo ilmasta hiiltä. Puita on istutettu ja kylvetty vuosien saatossa paljon. Ja tätä jatketaan. Aholan ja koko Suomen metsät ovat osa maailman keuhkoja.
