Aholan Maito Oy

Pitkästä aikaa kunnon talvi ja sopivasti lunta. Ilmatkin alkaa olla parhaimmillaan talviharrastuksille ja keväthanget kohta kutsuu hiihtämään.

Vanhempi navetta hautautui lumeen, oven edestä lunta piti jo muutaman kerran siirrellä pois. Nuorkarja on ainakin kevätpakkasia vastaan hyvässä suojassa. Toivottavasti ennen laidunkautta lumet vähenee ja saadaan nuorkarja sitten laitumelle.

Kymmenien vuosien kokemuksesta huolimatta maidontuotannossa on selittämättömiä notkoja. Eli lehmien maidontuotanto ei vastaa ajottain ruokintaan ja toisinaan mennään teorian yläpuolella. Robottiaikana nämä poikkeamat näkyvät vielä selvemmin, ja näihin ongelmiin haetaan ratkaisuja. Yksi syy on ruokinnan vaihtelut.

Lehmän pötsi on ihmeellinen paikka. Pötsissä miljardit bakteerit tekevät arvokasta työtä ja muuttavat mitä erikoisempaa rehumassaa energiaksi, proteiineiksi ja muutenkin lehmän kasvulle, elämälle ja tuotannolle sopivaksi. Mitä vilkkaampaa on bakteeritoiminta, sen parempi on lehmän tuotanto. Näiden bakteerien avulla voidaan ihmiskunnalle saada ravintoa sellaisista kasveista, joiden ravintokäyttö olisi muuten mahdotonta.

Mutta tämä bakteeritoiminta on myös herkkä muutoksille. Jokainen muutos pötsiin tulevassa rehumassassa heikentää joksikin aikaa bakteeritoimintaa ja pudottaa tuotantoa. Maidontuotantokäyrään tulee notkoja. Jos rehustus vaihtelee kokoajan, ei näitä notkoja edes havaita.

Ruokintaa on pohdittu tarkemmin jo muutama vuosi ja ongelmaan haetaan ratkaisua rehujen tarkemmalla reaaliaikaisella tutkimisella. Tammikuussa Dinamica Generale toimitti Aholan tilalle X-NIR rehun analyysi laitteen ja tiistaina valmistaja järjesti laitteen esittely- ja koulutustilaisuuden tilan navetassa. Koulutuksessa korostui laitteen tarkan ja säännöllisen kalibroinnin merkitys mittaustulosten luotettavuuteen. Alla video koulutuksesta.

Yksi vuosi on kohta taas kulunut ja on aika analysoida kulunutta vuotta. Maitoa valuu tankkiin tasaista tahtia, suuret vaihtelut on saatu kuriin. Kumpikin Lely on ylittänyt lypsetyssä maitomäärässä jo 900 000 litran rajan tämän vuoden aikana. Tätä voi pitää varsin tyydyttävänä tuotantotasona. Lisäksi tilan talous on pysynyt vakaana, vaikka tuotantokustannukset ovat nousseet. Tulevaisuuteen voi katsella luottavaisesti.

Vaikka lukujen perusteella tuotanto on kohtuullisella tasolla, on tilan toiminnassa ja navetassa jatkuvasti tuotantoa rasittavia puutteita. Näihin kohtiin on saatava muutos.

Juottovasikkaosasto samassa tilassa nuorkarjanavetassa vanhempien ja laiduntavien hiehojen kanssa ei ole paras ratkaisu. Loiset, bakteerit ja virukset aiheuttavat toistuvasti pikkku vasikoille erilaisia sairauksia. Taudit hidastavat vasikoiden kasvua ja vähentävät lopulta lypsykauden tuotantoa.

Lypsylehmillä kaikki olosuhteet eivät ole kohdallaan. Muutama vuosi sitten uritetut ritiläpalkit ovat kuluneet taas liukkaiksi ja tapaturmariski kasvaa. Turvetuotannon hiipuessa eläinten kuivittaminen ja puhtaanapito vaikeutuu. Lisäksi osa navetan kalusteista vaatii korjausta. Maidontuotanto alenee ja terveyskulut kasvaa.

Vaihteleva sää ja pakkaset rikkovat päivittäin käynnisteltäviä koneita. Joulupyhinä taas yksi ureapunppu lopetti yhteistyön. Koneille on saatava riittävän iso lämmin suoja.

Investointipäätös on tehty, tulevien vuosien investoinnin hintalappu on noin puoli miljoonaa euroa. Halvalla selvitään kun rahalla nämäkin edellä mainitut puutteet voi korjata.

Kesä meni, työtä ja puuhastelua oli riittävästi. Välillä oli kuivaa ja välillä satoi vettä, mutta kokonaisuutena hyvä kesä. Rehua on tullut riittävästi ja laatu kohtuullinen. Säilörehun kevätsadon korjuu viivästyi poutaa odotellessa ja rehun energiaarvo painui turhan alas. Syyssato myöhäisestä korjuusta huolimatta on väkevämpää. Näillä eväillä on kuitenkin ihan hyvä lähteä talvea kohti.

Luomu valkuaisrehusta tulee keväällä jonkinlainen ongelma. Sopimusviljelijän härkäpapu kuivui ja sitä ei saada yhtään. Varastossa ja varattuna on papua vain talveen asti. Jos jostakin löytyisi luomupapua tai rypsiä?

Loppukesäksi saatiin käyttöön uusi ajoneuvovaakalaitteisto. Tähän asti rehunmäärät ovat oleet välillä huonoja arvauksia, mutta nyt saadaan jotain perusteita arvioille.

Sateet hidastavat toukotöitä, eikä oikein teidä mitä tekisi. Kosteutta on nyt maassa aivan riittävästi. Kylvetyt heinänsiemenet itävät nyt varmasti ja nurmet kasvavat vauhdilla.

Poutaa odotellessa vaihdettiin tilan kaksi traktoria vähän uudempiin. Fendt 516 ja Valtra T172 odottelevat nyt pellolle pääsyä. Heräteostoksia ja tyhmyyttä on monenlaista.

Viime viikolla kevättyöt pääsivät käyntiin perinteisesti nurmien kunnon tarkistuksella, harauksella ja täydennyskylvöllä. Alla olevalla videolla vanhan Valtran viimeiset ponnistelut Naamankylän pellolla. Yli 18 tuhatta ajettua tuntia alkaa tuntua Valtra-vanhuksen hevosvoimissa.

Lumisen talven jälkeen nurmet ovat hyvässä kunnossa ja tässä vaiheessa sato-odotukset ovat hyvät. Märän syksyn jäljiltä pelloilla on toisinpaikoin uria, mitä pitää jyrällä tasata. Nyt kuitenkin pellot kantavat hyvin.

Kosken Kone kävi tyhjentämässä paskakaivot. 5200 kuutiota lietettä katosi maan alle alle vuorokaudessa. Voinee sanoa että tehokasta touhua. Tällaisia urakoitisjoita kun löytäisi joka hommaan, niin voisi itse keskittyä vaikka viulun soittoon järven rannalla ilta-auringon hämyssä.

Lypsykarjanavetta on ollut käytössä reilu seitsemän vuotta ja useita kohtia on korjattu tai muutettu. Nyt olivat vuorossa robotteja ruokkivat väkirehusiilot. Heti alusta asti siilojen sisälle on pääsyt jostakin vettä ja välillä väkirehun kulku on takerellut. Lisäksi kosteus on pilannut rehua ja kosteita tai jäisiä paakkuja on saatu poistaa siiloista vuosittain.

Siilojen saumojen tiivistys on myyjällä epäonnistunut täysin. Tiivistyksessä on käytetty vääränlaista tiivistysmassaa, mikä ei tartu ollenkaan lasikuitupintaan. Sopivalla sadeilmalla vettä tihkuu sisään.
Korjauksessa kaikkisaumat, läpiviennit ja pulttien ympärykset puhdistettiin ja hiottiin. Tiivistykseen käytettiin 11 purkkia Penosilin vedenpitävää, kuituvahvisteista tiivistysmassaa. Jospa vesi nyt pysyisi siilojen ulkopuolella

Tuossa muutama viikko sitten laitettiin poistolistalle kaikki hitaat Pro-Agrian palkintolehmät, kun masennus painoi päälle. Rupulilehmät ärsyttää. Nyt nuo samat lehmät intoutuivat parantamaan käytöstapoja. Robottien lypsämä päivämaitomäärä on pikkuhiljaa hivuttautunut ylöspäin. Nyt näyttää siltä, että kahden miljoonan vuosituotantolitran raja on mahdollista saaavuttaa huonommallakin eläinaineksella.

Ajottain päivätuotos kipuaa jo yli 5500 litran ilman mitään edellisen päivän taukoja. Kuvan vuorokausitasolla tulisi kahdella Lelyllä noin 2 040 000 maitoa vuodessa. Heh! Suunta on kyllä tästä vain alaspäin ja nuo vuosituotokset ovat utopiaa.